Saaristoon ja lounaiseen Suomeen on viime vuosina ilmestynyt kuolleiden mäntyjen ryhmiä. Turun yliopiston eliömaantieteen kurssilla kartoitetaan mäntykuolemien laajuutta ja kansalaisia pyydetään avuksi kartoittamiseen. Ilmoita omat havaintosi mahdollisimman pian ja seuraa havaintojen kertymistä kartalla.
Biologian ja laskennallisten tieteiden kohdatessa syntyvät innovaatiot mullistavat elämäntieteitä ja terveydenhuoltoa. Laskennallinen biologia ja bioinformatiikka vievät tätä muutosta eteenpäin auttamalla tutkijoita analysoimaan suuria määriä biologista dataa. European Conference on Computational Biology (ECCB) on Euroopan päätapahtuma laskennallisen biologian alalla tänä vuonna. Konferenssi järjestetään Turussa 16.–20. syyskuuta 2024. Tapahtumaan odotetaan 600–800 osallistujaa.
Kansainvälisen oikeuden uudet foorumit eivät ole kyenneet takaamaan poliittisten oikeuksien toteutumista, toteaa Turun yliopistossa väittelevä tutkija Shorena Nikoleishvili.
Väitöskirjatutkimuksen mukaan vauvoilla voimakas huomion kiinnittyminen negatiivisiin kasvojenilmeisiin on yhteydessä positiivisiin kehityksen piirteisiin, mikä poikkeaa aikuisten parissa tehdyistä tutkimuksista.
FM Elsa Hietala tarkastelee Suomen historian väitöskirjassaan maatalouden muutosta ja selviytymiskeinoja kartanoiden omistajaperheiden näkökulmasta.
Turun yliopiston ja Turun yliopistollisen keskussairaalan tutkijat osoittivat, että tunteisiin liittyvät keholliset tuntemukset ovat poikkeavat neurologisessa sairaudessa, Parkinsonin taudissa.
Valtakunnallisen PET-keskuksen ja UKK-instituutin tutkimuksessa havaittiin, että mitä useammin tutkittavat kokivat itsensä väsyneeksi töiden jälkeen, sitä vähemmän he harrastivat liikuntaa vapaa-ajalla.
Turun yliopiston professorit Johanna Ivaska ja Lauri Nummenmaa ovat saaneet merkittävät tutkimusrahoitukset Euroopan tutkimusneuvosto ERC:ltä. Ivaska sai rahoituksen hankkeelle, jossa selvitetään, miten terveen elimistön biologiset rajat vaikuttavat syövän etenemiseen. Nummenmaan hankkeessa tarkastellaan kielteisten tunteiden yhteyttä ihmisen fyysiseen hyvinvointiin.
Suomessa sekä lääkkeistä että sairaanhoidosta aiheutuvan ahdingon kokeminen oli yleisempää kuin Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Alankomaissa, osoittaa tutkimuksen lippulaiva INVESTissä tehty tutkimus. Suomessa ahdinko oli yleisintä yli 65-vuotiailla, muissa maissa ahdinkoa kokivat yleisemmin keski-ikäiset.
Euroopan laajuisessa projektissa kehitetään dementian hoitoon huippuluokan digitaalisia terveysinnovaatioita. Uusilla hoidon ratkaisuilla halutaan tukea niin dementiaa sairastavia kuin heidän omaishoitajiaan.