Paikkatieto ja humanistinen ympäristötutkimus
Turun yliopistossa ja Åbo Akademissa toimiva ympäristötutkimuskeskus Aallonharjalle (AHA) järjestää seminaarin Paikkatieto ja humanistinen ympäristötutkimus Turun yliopistossa perjantaina 28.11.2025.
Humanistisessa tutkimuksessa paikkatietoa käytetään tyypillisesti kokemusten, muistojen, tuntemusten ja aistimusten kartoittamisessa. Lähestymistapa on kvalitatiivinen ja paikkatietoon yhdistetään perinteisin kenttätyömenetelmin kerättyjä haastatteluaineistoja, kuvia, mentaalisia karttoja tai muita aineistoja. Paikkaan kiinnittyvä kokemus esitetään yleensä kartalle merkityn pisteen, viivan tai alueen yhteydessä. Uudenlaisen aineistojen yhdistelytavan avulla paikkaan kiinnittyvästä kokemuksesta saadaan näin moniulotteisempi käsitys.
Ohjelma:
10.00-10.10 Tervetuliaissanat
10.10-10.40 Nora Fagerholm: Participatory mapping of diverse values of nature
10.40-11.10 Anna Törnroos-Remes & Emma Holmback: Collating knowledge for assessing biodiversity-related wicked problems. GIS metadata for the Archipelago-Åland Island Region
11.10-11.50 John Björkman: From the Archives into the Forest. Working with the environment as a method of researching sites of folk belief
Laura Puolamäki: Suomuistoja kartalla
11.50-12.50 Lounas, omakustanteinen
12.50-13.20 Katrina Virtanen: Kokemuksellinen paikkatieto. Uusia näkökulmia paikan ja maisemahistorian tutkimukseen
13.20-14.00 Meri Kytö: Ajallinen paikkatieto äänimaisematutkimuksessa
Reima Välimäki: Computer-Assisted Semantic Text Modelling (CASTEMO) ja epävarma ja epämääräisen historiallisen paikkatiedon mallintaminen
14.00-14.10 Kahvi
14.10-14.50 Laura Hellsten & Eduardo Abrantes: Dunderflisan as a case study for an Almanack of Transdisciplinary Gnoseology
Mia Åkerfelt & Martti Veldi projektista HoPE: Deep mapping Finnish houses in Poland. Combining archival data, memories and lived experiences
Loppusanat
Humanistisessa tutkimuksessa paikkatietoa käytetään tyypillisesti kokemusten, muistojen, tuntemusten ja aistimusten kartoittamisessa. Lähestymistapa on kvalitatiivinen ja paikkatietoon yhdistetään perinteisin kenttätyömenetelmin kerättyjä haastatteluaineistoja, kuvia, mentaalisia karttoja tai muita aineistoja. Paikkaan kiinnittyvä kokemus esitetään yleensä kartalle merkityn pisteen, viivan tai alueen yhteydessä. Uudenlaisen aineistojen yhdistelytavan avulla paikkaan kiinnittyvästä kokemuksesta saadaan näin moniulotteisempi käsitys.
Ohjelma:
10.00-10.10 Tervetuliaissanat
10.10-10.40 Nora Fagerholm: Participatory mapping of diverse values of nature
10.40-11.10 Anna Törnroos-Remes & Emma Holmback: Collating knowledge for assessing biodiversity-related wicked problems. GIS metadata for the Archipelago-Åland Island Region
11.10-11.50 John Björkman: From the Archives into the Forest. Working with the environment as a method of researching sites of folk belief
Laura Puolamäki: Suomuistoja kartalla
11.50-12.50 Lounas, omakustanteinen
12.50-13.20 Katrina Virtanen: Kokemuksellinen paikkatieto. Uusia näkökulmia paikan ja maisemahistorian tutkimukseen
13.20-14.00 Meri Kytö: Ajallinen paikkatieto äänimaisematutkimuksessa
Reima Välimäki: Computer-Assisted Semantic Text Modelling (CASTEMO) ja epävarma ja epämääräisen historiallisen paikkatiedon mallintaminen
14.00-14.10 Kahvi
14.10-14.50 Laura Hellsten & Eduardo Abrantes: Dunderflisan as a case study for an Almanack of Transdisciplinary Gnoseology
Mia Åkerfelt & Martti Veldi projektista HoPE: Deep mapping Finnish houses in Poland. Combining archival data, memories and lived experiences
Loppusanat