Väitös (biokemia): FM Salli Talvi
Aika
28.11.2025 klo 12.00 – 16.00
FM Salli Talvi esittää väitöskirjansa ”Embigin as a regulator of mouse embryonic development” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 28.11.2025 klo 12.00 (Turun yliopisto, Dentalia, Arje Scheinin -sali, Lemminkäisenkatu 2, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/b42c5a2b-53d1-4f64-a259-5bc56725a7ac/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Seppo Vainio (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Jyrki Heino (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on biokemia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0437-2 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Alkionkehitystä ohjaavat monimutkaiset biologiset ohjelmat, joiden tunteminen on välttämätöntä synnynnäisten sairauksien ymmärtämisen ja hoidon kannalta. Väitöstutkimukseni kohteena oli solukalvolla sijaitseva embigiini-proteiini, jonka tarkka tehtävä hiiren alkionkehityksessä on aiemmin jäänyt epäselväksi. Embigiini osallistuu solujen ja niitä ympäröivän kudoksen väliseen vuorovaikutukseen, ja se on liitetty muun muassa syöpään sekä kantasolujen toiminnan säätelyyn.
Väitöskirjassa selvitettiin, missä ja milloin embigiini-proteiinia esiintyy hiiren alkionkehityksen ja aikuisvaiheen aikana, ja miten sen puutos vaikuttaa hiirissä, erityisesti keuhkojen ja munuaisten kehityksessä. Havaitsimme, että embigiini-proteiinia ilmentyy voimakkaasti hiiren alkionkehityksen alkuvaiheissa ja myöhemmin etenkin keuhkojen ja munuaisten putkimaisissa rakenteissa. Embigiini-puutteisilla (Emb-/-) hiirillä todettiin korkea vastasyntyneiden kuolleisuus, mikä johtui pääasiassa viivästyneestä keuhkojen kypsymisestä ja yleisestä alkionkehityksen viivästymisestä. Embigiinin puutos häiritsi myös hiiren munuaisten varhaista kehitystä. Lisäksi havaitsimme embigiinin ilmentyvän sekä keuhkojen että munuaisten varhaisimmassa kehitysvaiheessa, primordiumissa, mikä viittaa sen tärkeään rooliin näiden elinten muodostumisessa. On siis todennäköistä, että embigiini tukee hiiren varhaista kehitystä vaikuttamalla kudoskohtaisten kantasolujen toimintaan.
Emb-/- hiirimallimme osoittaa, että embigiini on keskeinen proteiini hiiren keuhkojen ja munuaisisten kehitykselle. Tietokannat vahvistavat, että embigiiniä esiintyy myös ihmisen keuhkoissa ja munuaisissa. Embigiinin toiminnan ymmärtäminen voi siten auttaa löytämään uusia keinoja synnynnäisten kehityshäiriöiden diagnostiikkaan ja hoitoon. Lisäksi embigiini näyttää osallistuvan kantasolujen toiminnan säätelyyn, mikä voi tulevaisuudessa avata uusia mahdollisuuksia kantasoluhoitojen kehittämiseen.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/b42c5a2b-53d1-4f64-a259-5bc56725a7ac/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Seppo Vainio (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Jyrki Heino (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on biokemia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0437-2 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Alkionkehitystä ohjaavat monimutkaiset biologiset ohjelmat, joiden tunteminen on välttämätöntä synnynnäisten sairauksien ymmärtämisen ja hoidon kannalta. Väitöstutkimukseni kohteena oli solukalvolla sijaitseva embigiini-proteiini, jonka tarkka tehtävä hiiren alkionkehityksessä on aiemmin jäänyt epäselväksi. Embigiini osallistuu solujen ja niitä ympäröivän kudoksen väliseen vuorovaikutukseen, ja se on liitetty muun muassa syöpään sekä kantasolujen toiminnan säätelyyn.
Väitöskirjassa selvitettiin, missä ja milloin embigiini-proteiinia esiintyy hiiren alkionkehityksen ja aikuisvaiheen aikana, ja miten sen puutos vaikuttaa hiirissä, erityisesti keuhkojen ja munuaisten kehityksessä. Havaitsimme, että embigiini-proteiinia ilmentyy voimakkaasti hiiren alkionkehityksen alkuvaiheissa ja myöhemmin etenkin keuhkojen ja munuaisten putkimaisissa rakenteissa. Embigiini-puutteisilla (Emb-/-) hiirillä todettiin korkea vastasyntyneiden kuolleisuus, mikä johtui pääasiassa viivästyneestä keuhkojen kypsymisestä ja yleisestä alkionkehityksen viivästymisestä. Embigiinin puutos häiritsi myös hiiren munuaisten varhaista kehitystä. Lisäksi havaitsimme embigiinin ilmentyvän sekä keuhkojen että munuaisten varhaisimmassa kehitysvaiheessa, primordiumissa, mikä viittaa sen tärkeään rooliin näiden elinten muodostumisessa. On siis todennäköistä, että embigiini tukee hiiren varhaista kehitystä vaikuttamalla kudoskohtaisten kantasolujen toimintaan.
Emb-/- hiirimallimme osoittaa, että embigiini on keskeinen proteiini hiiren keuhkojen ja munuaisisten kehitykselle. Tietokannat vahvistavat, että embigiiniä esiintyy myös ihmisen keuhkoissa ja munuaisissa. Embigiinin toiminnan ymmärtäminen voi siten auttaa löytämään uusia keinoja synnynnäisten kehityshäiriöiden diagnostiikkaan ja hoitoon. Lisäksi embigiini näyttää osallistuvan kantasolujen toiminnan säätelyyn, mikä voi tulevaisuudessa avata uusia mahdollisuuksia kantasoluhoitojen kehittämiseen.
Viestintä