Väitös (fysiikka): FM Aleksi Saikkonen
Aika
21.4.2023 klo 12.00 - 16.00
FM Aleksi Saikkonen esittää väitöskirjansa ”Determination of absorbed dose by radiophotoluminescence dosimetry and Monte Carlo simulations” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 21.4.2023 klo 12 (Turun yliopisto, Quantum Auditorio, Vesilinnantie 5, Turku).
Yleisön on mahdollista seurata väitöstä etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/68914316175 (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Paula Toroi (Säteilyturvakeskus, Suomi) ja kustoksena professori Jarno Salonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on fysiikka.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9210-2 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Sädehoito on syöpäsairauksien perushoitomuoto, jonka onnistumisen edellytyksenä on määrätyn säteilyannoksen oikea suuruus ja sen kohdistus halutulle alueelle siten, etteivät elimet tai kudokset saa asetettuja rajoja suurempia annoksia. Tämän saavuttamiseen tarvitaan dosimetriaa, fysiikan osa-aluetta, jonka tarkoituksena on määrittää absorboituneen säteilyn energiamäärä massayksikköä kohden, eli absorboitunut annos. Annosmittaukset ovat turvallisen sädehoidon perusta, ja dosimetrien eli annosmittarien tunteminen mahdollistaa tarkkojen tulosten saavuttamisen.
Radiofotoluminesenssidosimetrit (RPLD) ovat lasista valmistettuja annosmittareita, jotka hyödyntävät annoksen tallentamiseen luminesenssi-ilmiötä. Monte Carlo (MC) –simulaatiota sanotaan annoslaskennan kultaiseksi standardiksi ja sitä on käytetty kauan annosmittaustutkimuksissa. Yhdistämällä nämä kaksi tapaa, monimuotoinen ja tarkka annosmittaus ja teoreettinen annoslaskenta, on tutkimuksen kannalta tärkeä tieto saavutettavissa.
Väitöskirjan tavoitteena oli tutkia RPL-dosimetriaa ja MC-simulaatioita suunnitellun annoksen varmistamiseksi, kun käytössä on eri sädetysgeometrioita ja -energioita. Jokaisella osatyöllä on kaksi tarkoitusta: 1) säteilylaitteen, hoitomuodon tai molempien tutkiminen ja 2) annosmittausten ja -laskennan tutkiminen. Mittauksissa käytettiin useita eri annosmittausmenetelmiä, joilla saatuja tuloksia verrattiin RPLD-mittausten ja MC-simulaatioiden tuloksiin.
Tutkimustulokset osoittavat RPLD:en olevan monipuolisia ja helppokäyttöisiä annosmittareita, jotka soveltuvat useisiin eri käyttötarkoituksiin. Niiden pieni koko ja ominaisuudet tulee huomioida huolellisesti mittausten suunnittelussa. MC-simulaatiot ovat tarkkuudestaan tunnettuja, mutta on hyvä tiedostaa, että simulaatioilla saatavien tulosten tarkkuus vastaa käytettyjen mallien tarkkuutta. Mallien ja fantomien valmistamisessa täytyy muistaa, ettei materiaalin satunnaisen rakenteen takia täydellistä mallia pystytä luomaan. Molemmilla tutkituilla menetelmillä on omat vahvuutensa ja heikkoutensa, mutta yhdessä käytettynä ne täydentävät hyvin toisiaan. Väitöskirjan aihetta voidaan pitää ajankohtaisena, ja tulokset ovat suoraan hyödynnettävissä kliinisten sädehoitojen kehittämistyössä.
Yleisön on mahdollista seurata väitöstä etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/68914316175 (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii dosentti Paula Toroi (Säteilyturvakeskus, Suomi) ja kustoksena professori Jarno Salonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on fysiikka.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9210-2 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Sädehoito on syöpäsairauksien perushoitomuoto, jonka onnistumisen edellytyksenä on määrätyn säteilyannoksen oikea suuruus ja sen kohdistus halutulle alueelle siten, etteivät elimet tai kudokset saa asetettuja rajoja suurempia annoksia. Tämän saavuttamiseen tarvitaan dosimetriaa, fysiikan osa-aluetta, jonka tarkoituksena on määrittää absorboituneen säteilyn energiamäärä massayksikköä kohden, eli absorboitunut annos. Annosmittaukset ovat turvallisen sädehoidon perusta, ja dosimetrien eli annosmittarien tunteminen mahdollistaa tarkkojen tulosten saavuttamisen.
Radiofotoluminesenssidosimetrit (RPLD) ovat lasista valmistettuja annosmittareita, jotka hyödyntävät annoksen tallentamiseen luminesenssi-ilmiötä. Monte Carlo (MC) –simulaatiota sanotaan annoslaskennan kultaiseksi standardiksi ja sitä on käytetty kauan annosmittaustutkimuksissa. Yhdistämällä nämä kaksi tapaa, monimuotoinen ja tarkka annosmittaus ja teoreettinen annoslaskenta, on tutkimuksen kannalta tärkeä tieto saavutettavissa.
Väitöskirjan tavoitteena oli tutkia RPL-dosimetriaa ja MC-simulaatioita suunnitellun annoksen varmistamiseksi, kun käytössä on eri sädetysgeometrioita ja -energioita. Jokaisella osatyöllä on kaksi tarkoitusta: 1) säteilylaitteen, hoitomuodon tai molempien tutkiminen ja 2) annosmittausten ja -laskennan tutkiminen. Mittauksissa käytettiin useita eri annosmittausmenetelmiä, joilla saatuja tuloksia verrattiin RPLD-mittausten ja MC-simulaatioiden tuloksiin.
Tutkimustulokset osoittavat RPLD:en olevan monipuolisia ja helppokäyttöisiä annosmittareita, jotka soveltuvat useisiin eri käyttötarkoituksiin. Niiden pieni koko ja ominaisuudet tulee huomioida huolellisesti mittausten suunnittelussa. MC-simulaatiot ovat tarkkuudestaan tunnettuja, mutta on hyvä tiedostaa, että simulaatioilla saatavien tulosten tarkkuus vastaa käytettyjen mallien tarkkuutta. Mallien ja fantomien valmistamisessa täytyy muistaa, ettei materiaalin satunnaisen rakenteen takia täydellistä mallia pystytä luomaan. Molemmilla tutkituilla menetelmillä on omat vahvuutensa ja heikkoutensa, mutta yhdessä käytettynä ne täydentävät hyvin toisiaan. Väitöskirjan aihetta voidaan pitää ajankohtaisena, ja tulokset ovat suoraan hyödynnettävissä kliinisten sädehoitojen kehittämistyössä.