Väitös (kasvatustiede): KM Heidi Harju
KM Heidi Harju esittää väitöskirjansa ”Spontaneous focusing on numerical order and numerical ordering skills in early mathematical development” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa tiistaina 28.10.2025 klo 12.00 (Turun yliopisto, Publicum, Pub3-luentosali, Assistentinkatu 7, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/2ad00355-2ab4-4ea6-8446-e2eed7fd83b8/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Bert Reynvoet (KU Leuven, Belgia) ja kustoksena professori Minna Hannula-Sormunen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on kasvatustiede.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0394-8 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
KM Heidi Harju tutkii väitöskirjassaan numeerisen järjestämisen taitojen kehitystä ennen kouluikää. Numeerisen järjestämisen taidoilla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa lapsen taitoa laittaa esinejoukot numerojärjestykseen niiden lukumäärän mukaan – pienimmästä suurimpaan. Väitöskirja tarkastelee myös, missä määrin lapset kiinnittävät spontaanisti huomiota numeeriseen järjestykseen tilanteissa, jotka eivät ole varsinaisesti matemaattisia, sekä sen yhteyttä numeerisen järjestämisen taitoihin. Spontaanilla huomion kiinnittämisellä numeeriseen järjestykseen tarkoitetaan sitä, että lapsi tunnistaa ja hyödyntää numeerista järjestystä oma-aloitteisesti ilman ohjausta, siis esimerkiksi rakentaa palikkatornin niin, että alimmaksi tulee yksi punainen palikka, sen yläpuolelle kaksi sinistä ja ylimmäksi kolme keltaista palikkaa.
Ennen kouluikää kehittyvät, varhaiset matemaattiset taidot rakentavat pohjan myöhemmälle matematiikan oppimiselle, joten niiden kehityksen ymmärtäminen on tärkeää. Numeerisen järjestämisen taitojen kehityksestä sekä siitä, missä määrin lapset kiinnittävät spontaanisti huomiota numeeriseen järjestykseen tiedetään kuitenkin toistaiseksi hyvin vähän. Väitöskirjan osatutkimukset uusine menetelmineen tuottavat uutta tietoa näistä niukasti tutkituista aiheista ja tarkentavat kuvaa varhaisten matemaattisten taitojen yksilöllisistä kehityspoluista.
Väitöstutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että numeerisen järjestämisen taitojen kehitys on monivaiheinen prosessi, joka edellyttää lapselta aiemman matemaattisen tiedon yhdistelemistä. Lisäksi havaittiin, että lapset, jotka useammin huomaavat ja käyttävät numeerista järjestystä oma-aloitteisesti tehtävissä, näyttävät olevan pidemmällä varhaisten matemaattisten taitojen kehityksessä, myös numeerisen järjestämisen taidoissa – mahdollisesti siksi, että he tulevat harjoitelleeksi numeerisen järjestämisen taitojaan erilaisissa tilanteissa enemmän. Tulokset laajentavat ymmärrystämme varhaisten matemaattisten taitojen kehityksestä sekä siihen vaikuttavista tekijöistä, ja niitä voidaan hyödyntää matemaattisten taitojen oppimisen tukemisessa jo ennen peruskoulun alkua varhaiskasvatuksessa.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://echo360.org.uk/section/2ad00355-2ab4-4ea6-8446-e2eed7fd83b8/public (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Bert Reynvoet (KU Leuven, Belgia) ja kustoksena professori Minna Hannula-Sormunen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on kasvatustiede.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0394-8 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
KM Heidi Harju tutkii väitöskirjassaan numeerisen järjestämisen taitojen kehitystä ennen kouluikää. Numeerisen järjestämisen taidoilla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa lapsen taitoa laittaa esinejoukot numerojärjestykseen niiden lukumäärän mukaan – pienimmästä suurimpaan. Väitöskirja tarkastelee myös, missä määrin lapset kiinnittävät spontaanisti huomiota numeeriseen järjestykseen tilanteissa, jotka eivät ole varsinaisesti matemaattisia, sekä sen yhteyttä numeerisen järjestämisen taitoihin. Spontaanilla huomion kiinnittämisellä numeeriseen järjestykseen tarkoitetaan sitä, että lapsi tunnistaa ja hyödyntää numeerista järjestystä oma-aloitteisesti ilman ohjausta, siis esimerkiksi rakentaa palikkatornin niin, että alimmaksi tulee yksi punainen palikka, sen yläpuolelle kaksi sinistä ja ylimmäksi kolme keltaista palikkaa.
Ennen kouluikää kehittyvät, varhaiset matemaattiset taidot rakentavat pohjan myöhemmälle matematiikan oppimiselle, joten niiden kehityksen ymmärtäminen on tärkeää. Numeerisen järjestämisen taitojen kehityksestä sekä siitä, missä määrin lapset kiinnittävät spontaanisti huomiota numeeriseen järjestykseen tiedetään kuitenkin toistaiseksi hyvin vähän. Väitöskirjan osatutkimukset uusine menetelmineen tuottavat uutta tietoa näistä niukasti tutkituista aiheista ja tarkentavat kuvaa varhaisten matemaattisten taitojen yksilöllisistä kehityspoluista.
Väitöstutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että numeerisen järjestämisen taitojen kehitys on monivaiheinen prosessi, joka edellyttää lapselta aiemman matemaattisen tiedon yhdistelemistä. Lisäksi havaittiin, että lapset, jotka useammin huomaavat ja käyttävät numeerista järjestystä oma-aloitteisesti tehtävissä, näyttävät olevan pidemmällä varhaisten matemaattisten taitojen kehityksessä, myös numeerisen järjestämisen taidoissa – mahdollisesti siksi, että he tulevat harjoitelleeksi numeerisen järjestämisen taitojaan erilaisissa tilanteissa enemmän. Tulokset laajentavat ymmärrystämme varhaisten matemaattisten taitojen kehityksestä sekä siihen vaikuttavista tekijöistä, ja niitä voidaan hyödyntää matemaattisten taitojen oppimisen tukemisessa jo ennen peruskoulun alkua varhaiskasvatuksessa.
Viestintä