Väitös (lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia): FM Milla Valta
Aika
6.6.2023 klo 12.00 - 16.00
FM Milla Valta esittää väitöskirjansa ”Immunological Mechanisms in The Pathogenesis of Type 1 Diabetes” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa tiistaina 6.6.2023 klo 12.00 (Turun yliopisto, Dentalia, Arje Scheinin -sali, Lemminkäisenkatu 2, Turku).
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/65336151700 (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Richard Oram (University of Exeter, Yhdistynyt kuningaskunta) ja kustoksena dosentti Johanna Lempainen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9276-8.
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Tyypin 1 diabetes on krooninen autoimmuunisairaus, joka puhkeaa usein jo lapsuudessa ja jonka esiintyvyys Suomessa on maailman korkeinta. Sairaudessa insuliinia tuottavat haiman saarekesolut tuhoutuvat autoimmuunireaktion seurauksena. Taudinkulku voidaan jakaa oireettomaan vaiheeseen, jonka aikana muodostuu autovasta-aineita saarekesoluja vastaan ja oireiseen tautiin, joka puhkeaa insuliinia tuottavien saarekesolujen määrän laskiessa liian alhaiseksi sokeritasapainon ylläpitämiseksi. Tyypin 1 diabetekselle altistavia perinnöllisiä ja ympäristön riskitekijöitä tunnetaan useita, mutta taudin tarkka syntymekanismi ei ole selvillä. Arvellaan, että tyypin 1 diabeteksen puhkeamiseen voi olla useita rinnakkaisia tautipolkuja eli endotyyppejä. Tämä väitöskirja tutki sairauden puhkeamisen mekanismeja ja sen monimuotoisuuteen vaikuttavia tekijöitä.
Väitöstutkimuksessa havaittiin useiden tyypin 1 diabetekseen liitettyjen perintötekijöiden liittyvän tiettyihin taudinkulun vaiheisiin. Lisäksi jotkut perintötekijät liittyvät erityisesti oletettuihin taudin endotyyppeihin. Useille autoimmuunitaudeille altistavan PTPN22-geenin riskivariantin havaittiin myös liittyvän kohonneisiin regulatoristen T-solujen määriin, etenkin aktivoitumattomissa naiiveissa soluissa. Useita autovasta-aineita kehittäneiden lasten ja heille valittujen terveiden kontrollilasten väliltä ei löydetty tilastollisesti merkitseviä yksittäisten geenien ekspressioeroja ääreisverenkierron immuunisoluista. Virusvasteisiin ja tyypin I interferonivasteeseen liittyvien geeniryhmien ekspressiotasot olivat kuitenkin kohonneet useita vasta-aineita kehittäneillä lapsilla kontrolleihin verrattuna.
Tulokset vahvistavat käsitystä tyypin 1 diabeteksesta monimuotoisena sairautena, jossa tautipolkuja on useita.
Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/65336151700 (kopioi linkki selaimeen).
Vastaväittäjänä toimii professori Richard Oram (University of Exeter, Yhdistynyt kuningaskunta) ja kustoksena dosentti Johanna Lempainen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9276-8.
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Tyypin 1 diabetes on krooninen autoimmuunisairaus, joka puhkeaa usein jo lapsuudessa ja jonka esiintyvyys Suomessa on maailman korkeinta. Sairaudessa insuliinia tuottavat haiman saarekesolut tuhoutuvat autoimmuunireaktion seurauksena. Taudinkulku voidaan jakaa oireettomaan vaiheeseen, jonka aikana muodostuu autovasta-aineita saarekesoluja vastaan ja oireiseen tautiin, joka puhkeaa insuliinia tuottavien saarekesolujen määrän laskiessa liian alhaiseksi sokeritasapainon ylläpitämiseksi. Tyypin 1 diabetekselle altistavia perinnöllisiä ja ympäristön riskitekijöitä tunnetaan useita, mutta taudin tarkka syntymekanismi ei ole selvillä. Arvellaan, että tyypin 1 diabeteksen puhkeamiseen voi olla useita rinnakkaisia tautipolkuja eli endotyyppejä. Tämä väitöskirja tutki sairauden puhkeamisen mekanismeja ja sen monimuotoisuuteen vaikuttavia tekijöitä.
Väitöstutkimuksessa havaittiin useiden tyypin 1 diabetekseen liitettyjen perintötekijöiden liittyvän tiettyihin taudinkulun vaiheisiin. Lisäksi jotkut perintötekijät liittyvät erityisesti oletettuihin taudin endotyyppeihin. Useille autoimmuunitaudeille altistavan PTPN22-geenin riskivariantin havaittiin myös liittyvän kohonneisiin regulatoristen T-solujen määriin, etenkin aktivoitumattomissa naiiveissa soluissa. Useita autovasta-aineita kehittäneiden lasten ja heille valittujen terveiden kontrollilasten väliltä ei löydetty tilastollisesti merkitseviä yksittäisten geenien ekspressioeroja ääreisverenkierron immuunisoluista. Virusvasteisiin ja tyypin I interferonivasteeseen liittyvien geeniryhmien ekspressiotasot olivat kuitenkin kohonneet useita vasta-aineita kehittäneillä lapsilla kontrolleihin verrattuna.
Tulokset vahvistavat käsitystä tyypin 1 diabeteksesta monimuotoisena sairautena, jossa tautipolkuja on useita.