Väitös (lastentautioppi): LL Maria Hartiala
Aika
2.6.2023 klo 12.00 - 16.00
LL Maria Hartiala esittää väitöskirjansa ”Community-acquired pneumonia in children - Aetiology, clinical features, and complications” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 2.6.2023 klo 12 (Turun yliopisto, Medisiina C, Osmo Järvi -sali, Kiinamyllynkatu 10, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Matti Korppi (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Ville Peltola (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on lastentautioppi.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9274-4 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Keuhkokuume on lapsuusiän yleisin vaikea infektio ja merkittävä lasten sairaalahoidon aiheuttaja.
Tässä väitöskirjatyössä selvitettiin lasten avosyntyisen sairaalahoitoisen keuhkokuumeen etiologiaa yskösnäytteistä. Viruksia löydettiin 72 %:lta, bakteereja 91 %:lta ja molempia jopa 66 %:lta. Rinovirus, bokavirus ja metapneumovirus olivat yleisimmin löydetyt virukset. Streptococcus pneumoniae, Haemophilus influenzae ja Moraxella catarrhalis olivat yleisimmät bakteerit.
Hoidon epäonnistumista eli pitkittynyttä kuumetta antibioottihoidosta huolimatta havaittiin tässä tutkimuksessa vain virus-bakteerisekainfektioissa.
Rinovirus on maailmanlaajuisesti yleisin hengitystieinfektioita aiheuttava virus. Tässä väitöstutkimuksessa havaittiin, että rinoviruspositiiviset ja -negatiiviset sairaalahoitoiset keuhkokuumeet eivät pääosin eronneet kliinisten piirteidensä osalta toisistaan, mutta rinoviruspositiiviset lapset olivat nuorempia ja useammin syntyneet ennenaikaisesti.
Lisäksi huomattiin, että bakteerimerkkiaineiden tasot olivat yleensä koholla lasten sairaalahoitoa vaativassa keuhkokuumeessa, mutta virusmerkkiaineen, myksovirusresistenssiproteiini A:n, pitoisuus veressä oli matala rinoviruspositiivisilla lapsilla, toisin kuin muilla viruspositiivisilla.
Väitöstutkimus osoitti virus-bakteerisekainfektioiden olevan yleisiä lasten keuhkokuumeessa. Rinovirus löytyy usein nuorilta keuhkokuumetta sairastavilta lapsilta ja usein yhdessä bakteeri-infektion kanssa. Päätös antibioottihoidon aloittamatta jättämisestä lasten keuhkokuumeessa on haastava. Lisää tutkimuksia ja toimintasuunnitelmia tarvitaan virusinfektion erottamiseksi bakteeri- tai virus-bakteerisekainfektioista.
Väitöskirjatyössä selvitettiin vielä lapsena sairastetun empyeeman pitkäaikaisvaikutuksia. Empyeema eli keuhkopussin märkäkertymä on keuhkokuumeen vakava komplikaatio. Vuosien kuluttua empyeeman sairastamisesta lähes kaikilla havaittiin magneettikuvauksella vähintään lievää ja neljäsosalla merkittävää arpea keuhkopussissa, mutta kliininen paraneminen, keuhkojen toiminta ja keuhkokuva olivat valtaosalla normaalit. Pitkäaikaisseurannassa empyeemasta paraneminen vaikuttaa hyvältä nykyisillä hoitokäytännöillä.
Vastaväittäjänä toimii professori Matti Korppi (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Ville Peltola (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on lastentautioppi.
Väitöskirja yliopiston julkaisuarkistossa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9274-4 (kopioi linkki selaimeen).
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Keuhkokuume on lapsuusiän yleisin vaikea infektio ja merkittävä lasten sairaalahoidon aiheuttaja.
Tässä väitöskirjatyössä selvitettiin lasten avosyntyisen sairaalahoitoisen keuhkokuumeen etiologiaa yskösnäytteistä. Viruksia löydettiin 72 %:lta, bakteereja 91 %:lta ja molempia jopa 66 %:lta. Rinovirus, bokavirus ja metapneumovirus olivat yleisimmin löydetyt virukset. Streptococcus pneumoniae, Haemophilus influenzae ja Moraxella catarrhalis olivat yleisimmät bakteerit.
Hoidon epäonnistumista eli pitkittynyttä kuumetta antibioottihoidosta huolimatta havaittiin tässä tutkimuksessa vain virus-bakteerisekainfektioissa.
Rinovirus on maailmanlaajuisesti yleisin hengitystieinfektioita aiheuttava virus. Tässä väitöstutkimuksessa havaittiin, että rinoviruspositiiviset ja -negatiiviset sairaalahoitoiset keuhkokuumeet eivät pääosin eronneet kliinisten piirteidensä osalta toisistaan, mutta rinoviruspositiiviset lapset olivat nuorempia ja useammin syntyneet ennenaikaisesti.
Lisäksi huomattiin, että bakteerimerkkiaineiden tasot olivat yleensä koholla lasten sairaalahoitoa vaativassa keuhkokuumeessa, mutta virusmerkkiaineen, myksovirusresistenssiproteiini A:n, pitoisuus veressä oli matala rinoviruspositiivisilla lapsilla, toisin kuin muilla viruspositiivisilla.
Väitöstutkimus osoitti virus-bakteerisekainfektioiden olevan yleisiä lasten keuhkokuumeessa. Rinovirus löytyy usein nuorilta keuhkokuumetta sairastavilta lapsilta ja usein yhdessä bakteeri-infektion kanssa. Päätös antibioottihoidon aloittamatta jättämisestä lasten keuhkokuumeessa on haastava. Lisää tutkimuksia ja toimintasuunnitelmia tarvitaan virusinfektion erottamiseksi bakteeri- tai virus-bakteerisekainfektioista.
Väitöskirjatyössä selvitettiin vielä lapsena sairastetun empyeeman pitkäaikaisvaikutuksia. Empyeema eli keuhkopussin märkäkertymä on keuhkokuumeen vakava komplikaatio. Vuosien kuluttua empyeeman sairastamisesta lähes kaikilla havaittiin magneettikuvauksella vähintään lievää ja neljäsosalla merkittävää arpea keuhkopussissa, mutta kliininen paraneminen, keuhkojen toiminta ja keuhkokuva olivat valtaosalla normaalit. Pitkäaikaisseurannassa empyeemasta paraneminen vaikuttaa hyvältä nykyisillä hoitokäytännöillä.
Lisätietoja
University Communications