Eurooppa-foorumi starttasi tutkimuksen ja tulevaisuuden teemoilla

27.08.2020

Eurooppa-foorumin avajaisia vietettiin Turun kaupunginteatterin lämpiössä torstaiaamuna 27.8. Kaksipäiväinen tapahtuma lähti liikkeelle tulevaisuuden Eurooppaa hahmotellen ja paikallista osaamista korostaen.

Eurooppa-foorumi

Torstain teemana oli talous ja tiede. Avajaistilaisuutta juonsi kansainvälisten asioiden päällikkö ja protokollapäällikkö Mika Akkanen Turun kaupungilta. Seminaari lähetettiin suurelle yleisölle etäyhteyksin.

Ensimmäisen puheenvuoron piti Turun yliopiston työelämäprofessori ja Eurooppa-foorumin hallituksen puheenjohtaja Anders Blom. Blom kävi läpi Suomen 25-vuotista matkaa EU:n jäsenenä.

– Eurooppa on monimutkainen, haastava ja positiivinen keskustelunaihe, Blom alusti päivän keskusteluja.

Anders Blom Eurooppa-foorumissa

Videoyhteyksin kuultiin puheenvuorot Saksan Eurooppa-asioiden apulaisministeriltä Michael Rothilta sekä eurooppaministeri Tytti Tuppuraiselta. Roth totesi, että on tärkeää luoda sidos Suomen viimevuotisen EU-puheenjohtajakauden ja Saksan alkavan puheenjohtajakauden välille.

Tuppurainen otti esiin kuluvan poikkeuksellisen vuoden ja tutkitun tiedon merkityksen koronatilanteessa.

– Kuluva kesä on osoittanut, että tarve keskustelulle EU:n tulevaisuudesta on suuri.

Lisäksi paikan päällä kuultiin Itävallan Suomen suurlähettilään Maximillian Hennigin puheenvuoro. Itävalta liittyi EU:hun samana vuonna kuin Suomi, ja Henning kävi läpi viimeisen 25 vuoden ajalle mahtunutta hyvää yhteistyötä.

Minna Arve Eurooppa-foorumissa

Turun kaupunginjohtaja Minna Arve totesi, että poikkeustilanteessa on tärkeää käydä myös muuta kuin pandemiaan liittyvää keskustelua, ja eurooppalaisen yhteistyön tiivistämisellä on suuri merkitys.
 
– On olennaisen tärkeää katsoa Suomen ja EU:n 25-vuotisen taipaleen lisäksi myös tulevaisuuteen.

Jukka Kola Eurooppa-foorumissa

Turun yliopiston terveiset avajaisiin toi rehtori Jukka Kola. Kola mainitsi torstaina 26.8. pidetyn Kaksien sääntöjen Eurooppa – mistä mallia Suomelle -seminaarin, joka toi esiin ajankohtaista keskustelua avoimuusrekisteristä ja lobbaamisesta. Kola korosti tieteen ja tutkimuksen sekä yhteistyön merkitystä Euroopan ja esimerkiksi Itämeren alueen kehitykselle.

– On hedelmällistä ajatella, miten tiede, tutkimus ja korkeatasoinen koulutus tuovat lisäarvoa yhteistyölle.

Myös Åbo Akademin rehtori Moira von Wright painotti tarvetta tutkimukselle ja korkeakoulutukselle. Hän totesi, että yliopistot mahdollistavat kriittisen ajattelun, jota nykypäivänä ja tulevaisuudessa tarvitaan.

Lopuksi Turku Science Park Oy:n toimitusjohtaja Niko Kyynäräinen jakoi Entrepreneurial Spirit of Turku -yrityspalkinnot kolmelle yritykselle.

Ensimmäinen ohjelmanumero esitteli turkulaista osaamista

Avajaistilaisuuden jälkeen siirryttiin Turun yliopiston ja Åbo Akademin tuottamaan ohjelmaan, joka kantoi nimeä Turun terveysklusteri eurooppalaisen tutkimuksen veturina, lääkekehityksessä ja kuvantamisessa – Vahvuusalueet ja merkitys akuuttien terveysongelmien ratkaisemisessa.

Neljä asiantuntijaa keskusteli Turun terveyssektorin nykytilanteesta. Keskustelun moderaattorina toimi Turun biotiedekeskuksen tutkimuspäällikkö Pasi Kankaanpää. Keskustelemassa olivat Euro-Bioimaging-infrastruktuurin johtaja John Eriksson, professori Jukka Westermarck Turun biotiedekeskuksesta, immunologian professori ja tutkija Sirpa Jalkanen sekä Delsitech Oy:n toimitusjohtaja Lasse Leino.

Panelistit pitivät omat alustukset ja kertoivat näkemyksensä Turun terveyssektorista. Eriksson totesi, että Turussa on merkittävä teollisuus- ja osaamiskeskittymä terveyssektorilla. Hän mainitsi, että eurooppalaisen biokuvantamisen päämaja on Turussa.

Westermarck jatkoi samaa teemaa ja toi esiin, millainen eurooppalainen potentiaali Turussa tehtävällä lääkekehityksellä on, ja millaisia ongelmia tällä hetkellä kohdataan. Myös Jalkanen toi esiin, että akateemiset laboratoriot ja yritykset tarvitsisivat lisää yhteisymmärrystä.

– Yhteistyö yliopistojen ja teollisuuden välillä on äärimmäisen tärkeää, Jalkanen kiteytti.

Leino taas toi keskusteluun lääkekehitysyrityksen näkökulmaa. Keskustelussa otettiin esiin lääkekehityskeskus, joka toisi tehokkuutta perustutkimuksen ja elinkeinotoiminnan väliseen yhteistyöhön.

Eurooppa-foorumin paneeli

Asiantuntijat olivat yhtä mieltä siitä, että yliopistot tunnetaan korkealaatuisesta tutkimuksesta, joten on tärkeää tukea määrätietoisesti yliopistojen perustoimintaa. He mainitsivat, että lääkekehityksen saralla yritysmaailman edustajat toimivat akateemisen maailman lähettiläinä ja kertovat kollegoilleen huipputason tutkimuksesta.

Myöhemmin torstaina luvassa oli keskustelua turvallisista tietoverkoista kestävän digitaalisen kasvun ytimessä sekä pikamuodista ja EU:n roolista yritysvastuullisuuden edistäjänä. Lisäksi teemana oli Itämeren ja sen alueen nykytilanne ja haasteet.

Luotu 27.08.2020 | Muokattu 27.08.2020