Onko Oriketo ekologinen sijainti lumenkaatopaikalle?

​Onko Vähäjoen varrella sijaitseva Orikedon lumenkaatopaikka – tai oikeammin lumensijoituspaikka – hyvä sijainti, maantieteen professori Jukka Käyhkö?

– On totta, että kaupunkialueelta kerätty lumi sisältää epäpuhtauksia. Toisaalta kaikki kaupungin hulevedet sisältävät saasteaineita. Me olemme Aurajoen valuma-alueella, ja kaupungin katujen epäpuhtauksia valuu joka tapauksessa jokeen, on lumi sitten kerätty sulamaan johonkin pistemäiseen paikkaan tai sulaako se ympäri aluetta, Käyhkö kertoo.

Samaan paikkaan kerätystä lumesta peräisin oleva vesi voi synnyttää paikallisen päästöpiikin. Toisaalta yhdestä paikasta olisi myös helpompaa kerätä saasteaineet ja muut epäpuhtaudet pois.

– Ympäristön näkökulmasta olisi tärkeää arvioida pystyttäisiinkö lumenkaatopaikoilta keräämään epäpuhtauksia tehokkaammin, Käyhkö jatkaa.

Lumen kippaaminen veteen vapauttaa epäpuhtaudet kerralla

Maantieteen yliopistonlehtori Joni Mäkinen on tehnyt opiskelijoiden kanssa takavuosina muutamia tutkimuksia Turun lumensijoituspaikkojen epäpuhtauksista. Tutkimukset antavat rauhoittavia tuloksia.

– Lumensijoituspaikoilta löytyy raskasmetalleja, mutta suhteellisen vähäisiä määriä. Sinkki on sellainen perusmetalli, jota löytyy normaalisti kaupunkiympäristöstä; siitä ei ole suurta haittaa. Lyijy olisi selkeästi haitallinen, mutta sen pitoisuudet ovat nykyään oletettavasti selvästi pienenemään päin, Mäkinen selvittää.

Raskasmetallien ja öljyn lisäksi lumensijoituspaikoille kerääntyy natriumia, joka tulee pääosin katujen suolauksesta. Natrium nostaa hieman ympäristön pH-arvoja.

– pH-arvojen aleneminen olisi haitallista, mutta kevyellä nousulla emäksisen suuntaan ei ole merkittävää vaikutusta ympäristöön, Mäkinen kertoo.

Lumien sulamisdynamiikka saattaa kuitenkin aiheuttaa joskus suuria piikkejä päästömäärissä, mikä kuormittaa ympäristöä. Mikäli lumi sulaa nopeasti vapauttaen kerralla vesistöihin kaikki talven aikana kerääntyneet epäpuhtaudet, pitoisuudet saattavat nousta hetkellisesti haitalliselle tasolle.

Viime vuosina Turussa lumet ovat sulaneet pitkällä aikavälillä, myös talven aikana, joten suuret päästöpiikit ovat käyneet harvinaisemmiksi.

– Turussa ei kipata lunta suoraan veteen, kuten esimerkiksi Helsingissä. Helsingin käytännössä on se riski, että myös kiinteät epäpuhtaudet päätyvät vesistöihin ja kerrostuvat pohjasedimentteihin, Käyhkö lisää.

Öljyiset hiekat kuljetetaan kesällä kaatopaikoille

Lumenkeräyspaikoille kasaantuu vuodessa runsaasti katujen hiekoitukseen käytettyä soraa. Mäkisen tutkimusten mukaan esimerkiksi vuonna 2003 pelkästään Orikedon lumenkeräyspaikalle oli kulkeutunut arviolta yli 300 kuutiometriä soraa.
Mitä näille hiekoille tehdään, Turun kaupungin katuinsinööri Heidi Jokinen?

– Keräämme lumensijoituspaikoilta kesän aikana niin paljon soraa pois mitä vain saamme. Sora kuljetetaan kaatopaikoille, joissa sitä käytetään kaatopaikkojen pohja-aineena, sanoo Jokinen.

Hiekoitukseen käytettävä sora luokitellaan ympäristöjätteeksi ja se tulee hävittää asianmukaisesti. Sitä ei saa käyttää sellaisenaan uudelleen.

– Kevät on meille haastavaa aikaa: päivällä tiet sulavat ja yön aikana usein taas jäätyvät. Koska katujen suolaamistakaan ei suositella, meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin hiekoittaa runsaasti erityisesti mäkipaikkoja, Jokinen kertoo.

Voisiko lumet jättää keskustaan?

Vaikka lumensijoituspaikoista ei siis vaikuttaisi olevan ympäristölle merkittävää haittaa, jaksavat ne silti puhuttaa. Sijoituspaikat näyttävät rujoilta, ja lumirekkaralli rasittaa osaa kaupunkilaisista. Tiiviin kaupunkirakenteen vuoksi lunta täytyy kuitenkin kiikuttaa kauemmas keskustoista.

Geoinformatiikan yliopistonlehtorin Niina Käyhkön mukaan olisi mielenkiintoista tarkastella miten hyvä saavutettavuus nykyisillä lumenkaatopaikoilla on keskustasta käsin; mikä on niin sanottu kustannusetäisyys.

– Tämän pohjalta voisi suunnitella vaihtoehtoisia lumenkaatopaikkojen sijoitusratkaisuja, jotta esimerkiksi rekkarallin hiilijalanjälki ja asukkaiden kokema haitta jäisi mahdollisimman pieneksi, Niina Käyhkö pohtii.

Onko lunta ylipäätään pakko kuljettaa pois keskustasta?

– Niin, jos siirryttäisiin vaikkapa kohti autotonta keskustaa niin lunta ei ehkä tarvitsisi kuljettaa pois. Hiekkaa ei tarvitsisi käyttää läheskään samoja määriä ja keskustojen lumipeite pysyisi kauniimpana. Se voisi olla tärkeä kaupunkilaisten onnellisuutta lisäävä asia, Niina Käyhkö visioi.

Teksti: Hannu Aaltonen
Kuvat: Hannu Aaltonen ja Brave Heart (cc)