Kuvituskuva, jossa kaksi lääkäriä pitelee stetoskooppeja.

Selvitys: Suomeen tarvitaan kansallinen sote-vaikuttavuuskeskus

07.09.2021

Tuore selvitys ehdottaa kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuuskeskuksen perustamista Suomeen. Keskuksen tavoitteena olisi tukea väestön hyvinvoinnin parantamista, yhteiskunnan taloudellisesti kestävää kehitystä ja varmistaa sote-palveluiden suuntaaminen kustannusvaikuttavasti.
Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ja Itä-Suomen yliopiston Vaikuttavuuden talon tuoreessa selvityksessä kartoitettiin sote-palveluiden vaikuttavuustoiminnan nykytilaa ja tulevaisuuden tarpeita Suomessa.

Selvityksen johtopäätöksenä ehdotetaan uuden sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuuskeskuksen perustamista Suomeen. Vaikuttavuuskeskusta tarvitaan tukemaan sote-alueita tietoon perustuvassa palveluiden vaikuttavuuden arvioinnissa ja kehittämisessä sekä tukemaan päätöksentekoa ja kehittämistä.

– Sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjillä ja niiden maksajilla on oikeus vaatia palveluja, joista heille on hyötyä. Vaikuttavuutta edellyttävät myös päättäjät. Vaikuttavuus on eettisesti kestävin keino kohdentaa käytössä olevat voimavarat oikein, perustelee vaikuttavuuskeskusselvityksen ohjausryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Paula Risikko.

Selvityksen perusteella kansallisissa rekistereissä on jo nykyisellään paljon tietoa, jonka avulla sote-palveluiden vaikutuksista saataisiin tietoa asiakkaiden terveyteen tai hyvinvointiin, mutta tietoa ei juurikaan hyödynnetä.

– Tarve kansalliselle vaikuttavuuskeskukselle on tullut esiin kiistattomasti asiantuntijaryhmien sekä sidosryhmien tapaamisissa. Asiantuntijat ja päättäjät ovat korostaneet nykyisten tietolähteiden olevan vajaakäytöllä sote-palveluiden arvioinnissa mutta myös parhaiden käytäntöjen jakamisessa, toteaa selvitystyötä tukeneiden asiantuntijaryhmien puheenjohtaja Timo Seppälä.

Turun yliopistosta selvitykseen haastateltiin lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Pekka Hännistä ja terveydenhuollon ja käyttäytymislääketieteen professori Sakari Suomista.

– Sote-uudistuksen näkökulmasta on ehdottoman tärkeää olla liikkeellä ennakoivasti ja tarjota tutkittua tietoa ja dataa paitsi uudistuksen toimeenpanon myös sen vaikuttavuuden seurannan tueksi. Turun yliopiston kaikkien tiedekuntien yhteinen Sote-akatemia on oivallinen esimerkki aktiivisesta toiminnasta, joka huomioi sote-alan monialaisuuden ja tekee jo nyt alan vaikuttavuustutkimusta. Turun vahvuutena on myös esimerkiksi syvä terveystaloustieteellinen osaaminen ja ainutlaatuinen Tyksin tietoallas. Paikallisen osaamisen lisäksi tarvitaan kuitenkin myös laajaa alueellista ja kansallista yhteistyötä, Hänninen ja Suominen summaavat. 

Painopiste alueiden kehittämisessä

Selvityksessä ehdotetaan kansallisen sote-vaikuttavuuskeskuksen käynnistämistä tulevien hyvinvointialueiden yhteistyönä. Yksi hyvinvointialueista vastaisi toiminnan kansallisesta koordinaatiosta. Toiminnan painopiste olisi alueellisessa sote-palveluiden kehittämisessä.
Keskuksen toiminta edellyttää tiivistä yhteistyötä erityisesti THL:n kanssa, jotta laaturekistereitä ja muita kansallisia rekistereitä voidaan hyödyntää tehokkaasti ja kansalliset kehittämislinjaukset voidaan tehdä yhteisten tavoitteiden mukaisesti. Myös muita kansallisia tietovarantoja, kuten Kelan ja Tilastokeskuksen tietoja, tulee hyödyntää keskuksen toiminnassa.

– Sote-vaikuttavuuskeskuksen kytkeminen vahvasti hyvinvointialueiden toimintaan tukee sote-palveluiden tarpeista lähtevää kehittämistä. Samalla on kuitenkin tärkeää, että THL on mukana keskuksen toiminnassa, jotta vältymme päällekkäiseltä työltä, sanoo selvityshenkilönä toiminut Helsingin yliopiston terveydenhuollon tuotantotalouden apulaisprofessori Paulus Torkki.

Selvitystyöryhmä ehdottaa, että vaikuttavuuskeskus käynnistetään keskuksen omistajien ja valtion yhteisrahoituksella. Alussa vaikuttavuuskeskuksen kustannusarvio on kaksi miljoonaa euroa vuodessa. Vakiintumisvaiheen jälkeen omistajat ja keskuksen palveluiden käyttäjät rahoittaisivat toiminnan.

Itä-Suomen yliopiston dosentti ja Vaikuttavuuden talon tutkimusjohtaja, toisena selvittäjänä toiminut Tomi Mäki-Opas kuvailee, että sote-vaikuttavuuskeskuksen tärkeitä tehtäviä sote-organisaatioille tulevat olemaan vaikuttavuuden mittaamisen tuki, tiedonkeruun ja raportoinnin hyvien käytäntöjen levittäminen sekä jo olemassa olevien rekistereiden ja muiden vaikuttavuusdatojen laajemman hyödyntämisen edistäminen.

Vaikuttavuus säästää julkisia varoja

Selvityksen on rahoittanut yksityisellä lahjoituksella lääkintöneuvos Sakari Alhopuro. Hän on seurannut jo pitkään sote-palveluiden vaikuttavuudesta käytyä keskustelua ja näkee vaikuttavuuteen panostamisessa avaimen palveluiden tehostamiseen ja säästöjen synnyttämiseen. 

– Tällä hetkellä sote-palveluissa tehdään paljon työtä, joka ei ole vaikuttavaa. Vaikuttavuuden huomioimiseksi tarvitaankin nyt vahva yhteisrintama, jotta muutosta saataisiin aikaan. Sote-uudistus antaa mahdollisuuden vaikuttavuuden laajaan uudelleen pohdintaan ja jalkauttamiseen, Alhopuro sanoo. 

– Jos pystymme parantamaan palveluiden vaikuttavuutta, voimme säästää huomattavia määriä rahaa, jolle löytyy varmasti muutakin käyttöä sote-palveluiden piiristä, Alhopuro summaa. 

Selvityksen taustalla laajat asiantuntija- ja sidosryhmäkuulemiset

  • Selvityksen tavoitteena oli selvittää, miten ja millaisella organisaatiolla sote-palveluiden vaikuttavuus voidaan varmistaa.
  • Vaikuttavuudella tarkoitetaan sote-palveluiden aikaansaamia hyötyjä potilaiden ja asiakkaiden hyvinvointiin ja terveyteen, johtamisen laatua organisaatiossa sekä kansanterveyden edistymistä että sote-palveluiden tasa-arvoista saatavuutta ja kustannusten hallintaa yhteiskunnassa.
  • Selvityksessä määritellään vaikuttavuustoimintaa koordinoivan, uuden kansallisen vaikuttavuuskeskuksen rooli ja toimintatavat osana suomalaista sote-palvelujärjestelmää ja kansallista asiantuntijaverkostoa.
  • Viime vuodenvaihteessa käynnistyneessä selvityksessä haastateltiin 41 sote-johtajaa ja -asiantuntijaa sekä kuultiin laajaa asiantuntijaryhmää ja sidosryhmiä, kuten sote-tuottajia ja -järjestäjiä, yksityisiä toimijoita, järjestöjä, tutkimustoimijoita ja yliopistoja, ministeriöitä sekä eturyhmiä.
     
Luotu 07.09.2021 | Muokattu 07.09.2021