Suomi oli eurooppalaisia kohtalotovereitaan valmiimpi itsenäiseksi valtioksi

Varekset peilaavat Suomen itsenäistymistietä Baltian ja Itä-Euroopan maiden sekä Irlannin tiehen. Tarkasteluajanjaksona on maailmansotien välinen aikakausi. Kun muiden itsenäisyystaival koki takaiskuja, Suomi onnistui säilyttämään itsenäisyytensä.

– Suomi oli poikkeuksellisen valmis valtioksi. Teoksessa tutkimme, miksi Suomen oli muita eurooppalaisia valtioita helpompi säilyttää ja rakentaa itsenäisyytensä. Syyksi näemme sen, että meillä oli takana 100 vuoden harjoittelu autonomian kautta, Vesa Vares sanoo.

Suomi oli jo autonomian aikana rakentanut hallintokoneistonsa valmiiksi ulkoministeriötä ja armeijaa lukuun ottamatta. Suomalaisilla oli myös vahva henkinen yhdysside pohjoismaiseen kansalaisyhteiskuntaan sekä yleinen ja yhtäläinen äänioikeus.

– Meillä oli yksi verinen vaihe, sisällissota, mutta sekin tuntui vaikuttavan vakauttavasti itsenäistymiskehitykseen. Valtaosa ei halunnut ikinä kokea samaa uudelleen, sisällissota toimi varoittavana esimerkkinä, Vares sanoo.  

Varekset pohtivat kirjassaan yleisesti Euroopan, valtioiden, yhteiskuntien sekä henkistä muutosta, vallankumouksia ja niiden tukahduttamista ja uusien poliittisten kulttuurien muotoutumista ja lopuksi demokratian kohtaloa Euroopassa.

Teoksessa peilataan myös sitä, miten kriisivuosien johtajat – Svinhufvud, Mannerheim, Ståhlberg, Tanner ja Kallio – vertautuvat vertailumaiden ajan eurooppalaisiin johtajiin.

Teos: Mari Vares ja Vesa Vares: Valmis valtioksi. Suomi ja eurooppalainen itsenäisyysaalto. Docendo 2019.

Lisätietoja: Poliittisen historian professori Vesa Vares, Turun yliopisto, 040 540 1590, vesvar@utu.fi

**

Kaikki Turun yliopiston tiedotteet: www.utu.fi/tiedotteet