Tutkimushankkeiden Suomen osioiden päätutkijat ovat Turun yliopiston psykiatrian klinikan professori Jarmo Hietala ja emeritusprofessori Raimo K. R. Salokangas.
Vakavien mielenterveyshäiriöiden hoidon yksi suurimmista kompastuskivistä on vaihteleva hoitomyöntyvyys. Esimerkiksi lääkehoito keskeytyy käytännössä usein. Syyt jakautuvat kolmeen luokkaan: ihmisen lähtökohtainen haluttomuus syödä lääkkeitä, määrätyn lääkkeen tehottomuus tai lääkkeen aiheuttamat voimakkaat sivuvaikutukset kuten painonnousu. Uusissa tutkimushankkeissa etsitään keinot kumota kaksi jälkimmäistä syytä.
Tutkimushankkeita on kaksi: Pronia, jonka Suomen päätutkijana toimii Salokangas ja Metsy päätutkijanaan Hietala. Hankkeet ovat lähellä toisiaan ja tähtäävät samaan lopputulokseen. Tulevaisuudessa lääkitys sekä muu hoito pitäisi pystyä määrittelemään yksilöllisemmin.
Kohti yksilöllisempää hoitoa
Pronialla on selkeä tavoite.
– Meidän tavoitteenamme on luoda kaupallinen tuote, jota käyttäen voitaisiin magneettikuvantamismenetelmää käyttäen arvioida, minkälaista hoitoa tietty yksittäinen potilas tarvitsee, Salokangas sanoo.
Luotava tuote olisi ohjelmisto, joka sisältäisi itseä itseään opettavan koneälyn.
Ohjelmaan syötettäisiin tiedot lääketieteellisistä tutkimuksista, havainnoista ja potilaan haastatteluista. Kaiken analysoituaan ohjelma auttaisi psykiatria arvioimaan, mikä lääke olisi tehokkain juuri tämän potilaan hoitoon ja aiheuttaisi mahdollisimman vähän sivuvaikutuksia.
Metsy luo pohjaa Pronian onnistumiselle. Sen tehtävänä on selvittää taudin etiologia, sen aiheuttaja. Jo nyt tiedetään, että pohjavireeltään biologiseen tautiin vaikuttavat myös ympäristötekijät.
Mutta mikä on sairauden biologinen tekijänä, siihen on vuosikymmenten saatossa nähty eri syitä. Yksi on ollut arvio siitä, että aivoissa hermosolujen solukalvorakenteen rasvat oksidoituvat, eräällä tavalla ”härskiintyvät”. Tätä teoriaa tutkitaan aivokuvantamisen avulla Hietalan johdolla psykiatrian klinikassa ja Turun PET-keskuksessa sekä toisaalta metabolomiikan keinoin yhdessä VTT:n kanssa.
– Tavoitteena on saada lisää tietoa psykoosien kuten skitsofrenian diagnoosin ja ennusteen arviointiin ja toisaalta hoitovasteen optimointiin, Hietala sanoo.
Sivuvaikutukset kuriin
Rasvojen merkitykseen skitsofreniassa viittaa se, että lähes joka kolmas skitsofreniaa sairastava potilas kärsii metabolisesta oireyhtymästä, johon liittyvät vyötärölihavuus, sokeri- ja rasva-aineenvaihduntahäiriö sekä kohonnut verenpaine.
Joillakin skitsofreniapotilailla lääke lisää rajusti painoa.
– Tällä hetkellä tehokkain skitsofrenialääke aiheuttaa sivuvaikutuksena merkittävää painonnousua. Pahimmillaan paino voi lyhyessäkin ajassa nousta kymmeniä kiloja. Silloin lääke saattaa jäädä ottamatta. Jos pystyisimme toteamaan, että juuri tälle potilaalle lääke aiheuttaa painonnousua, voisimme etsiä jonkun toisen lääkkeen, Hietala sanoo.
Skitsofreniasta voi parantua, mutta useimmat paranevat vain osittain ja heistä suuri osa joutuu ajan saatossa ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle. Osalla on työkykyä jäljellä, mutta asenne ja nykyiset työelämän vaatimukset estävät heidän työhönpaluunsa. Yhä useampi pystyy kuitenkin olemaan sosiaalisesti osa yhteisöään.
– Joka sadas sairastuu skitsofreniaan. Jos huomioidaan ne, jotka sairastuvat psykoosiin liittyen muihin sairauksiin kuten masennukseen, kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön, päihteiden käyttöön tai joihinkin somaattisiin sairauksiin kuten dementiaan, määrä nousee jopa kolmeen sadasta. Lievempiä psykoosin kaltaisia oireita kokevia on väestössä vielä enemmän, Hietala sanoo.
Turkuun 1,7 miljoonaa
Metsyssä ja Proniassa on mukana tutkijoita Suomesta, Saksasta, Espanjasta, Britanniasta, Sveitsistä, Italiasta ja Australiasta. Jokainen tuo palettiin mukaan oman osaamisensa, esimerkiksi turkulaistutkijat vakavan mielenterveyshäiriön kliinisen ja kuvantamisen osaamisensa, saksalaiset muun muassa keinoälytaidon.
EU tukee hankkeita yhteensä liki 14 miljoonalla eurolla, Turun osuus potista on 1,7 miljoonaa euroa. Raha jakautuu viidelle vuodelle.
Tutkimuksiin kutsutaan Varsinais-Suomen ja Satakunnan sairaanhoitopiirien alueelta psykoosi-, psykoosiriski- ja depressiopotilaita sekä väestöverrokit.
Työ on jatkoa Turun yliopiston psykiatrian klinikalla jo 50 vuotta tehtyyn vakavien mielenterveysongelmien eli psykoosien ja erityisesti skitsofrenian tutkimukseen. Työn aloitti Yrjö Alanen, sitä jatkoi hänen oppilaansa ja seuraajansa Raimo K. R. Salokangas, ketjun kolmantena Salokankaan oppilas ja yksikön nykyinen johtaja Jarmo Hietala.
Teksti ja kuva: Erja Hyytiäinen
