Turun yliopiston syntyhistoria uudessa valossa

Uuden Auran päätoimittajan Kaarle N. Rantakarin Kaukaasian matkakertomus 1900-luvun alkupuolelta muuntuu Timo Soikkasen teoksessa Turun yliopiston unohdetuksi syntysaagaksi.

Turun yliopiston synnyn taustalla on tavallisesti nähty kielitaistelu ja Helsingin yliopiston kieliolot, mutta Wenäjän varjo kuvaa, miten vielä itsenäistymistä edeltävinä vuosina Venäjän kysymys ja venäläistämisen pelko hallitsivat suomalaisen yliopiston perustamisaikeita.

Teos lähtee liikkeelle Turusta vuonna 1913, jolloin Venäjän kysymys hallitsi Suomen politiikkaa. Muiden vähemmistökansojen yliopistot oli jo venäläistetty, ja päätoimittaja Rantakari oli vakuuttunut venäläistämispyrkimysten ulottamisesta myös Helsingin yliopistoon. Vähemmistökansojen kulttuuri- ja sivistysoloista kiinnostuneena Rantakari ja tuleva pääministeri T. M. Kivimäki lähtevät kiertämään Kaukaasiaa.

Matkallaan Rantakari kohtaa muun muassa armenialaisia, jotka pyrkivät perustamaan omankielisen yliopistonsa. Rantakarin matkakokemukset ja muiden vähemmistöjen sinnikkyys vahvistivat hänen uskoaan passiiviseen vastarintaan. Rantakarin ajattelussa "kulttuurien taistelu" on keskeisellä sijalla ja vähemmistökansojen venäläistämispyrkimysten varjosta nousee ajatus Turun Suomalaisen Yliopiston perustamisesta.

Kotiin palattuaan Rantakari sinkoaa maailmalle aloitteen, joka myöhemmin tunnetaan yliopiston syntysanoina: "Suomalainen yliopisto Turkuun tai ei ollenkaan suomalaista yliopistoa". Itsenäistyminen kuitenkin ratkaisee Venäjän kysymyksen, ja kielitaistelusta nousee uusi kipinä suomalaisen yliopiston perustamiseksi.

Timo Soikkanen (2012). Wenäjän varjo. Turun Suomalaisen Yliopiston juurilla. Kirja-Aurora