WORK II -konferenssissa keskusteltiin työn muutoksesta pandemian aikana ja sen jälkeen

Konferenssin aikana pidettiin kaikkiaan 60 monitieteellistä esitystä. Esitykset pyörivät teemojen, kuten työelämän kestävyys, sukupuolten epätasa-arvo alustataloudessa ja tutkimus-, ja innovaatiotyössä korkeakouluissa, koulutus tulevaisuuden työn näkökulmasta, digitaaliset työalustat ja hoitotyöntekijöiden toiminta teknologian muutoksessa. Abstraktikirja on kaikkien osallistujien saatavilla ja se on tutustumisen arvoinen. Laajempi yleisö saa abstraktikirjan käyttöönsä ennen joulukuun 8.-9. järjestettävää WORK III -konferenssia.

Konferenssissa pidettiin kaksi keynote-esitystä. Tohtoritutkija Funda Ustek-Spildan aiheena oli ”Fair work in the gig economy and covid-19” ja tutkija Uma Ranin aiheena ”Role of digital labour platforms in transforming the world of work”. Alla muutamia kohokohtia molemmista keynote-puheista.

Kohti reilumpaa alustatyötä pandemian jälkeisenä aikana

Keynote-puheessaan, After Covid-19: Fairwork in the gig economy, tutkijatohtori Funda Ustek-Spilda käsitteli kysymyksiä siitä, miten keikkatalousmalli toimii, ketkä työskentelevät tässä globaalissa digitaalitaloudessa, ja kuinka covid-19-pandemia on vaikuttanut heihin. Funda Ustek-Spilda työskentelee tutkijatohtorina ja projektipäällikkönä Fairwork Foundationissa, Oxfordin Internet Instituutissa Oxfordin yliopistossa. Tohtoritutkija Kelle Howson Fairwork Foundationista Oxfordin yliopistosta johti keynote-puhetta.

Yksi globaalin pandemian vaikutuksista Fairwork Foundationin viimeaikaisen tutkimuksen mukaan on, että pandemia teki monista alustatyön haasteista näkyvämpiä ja vielä kiireellisempiä ratkaista, Ustek-Spilda huomautti. Esimerkiksi, jo ennen koronapandemian alkua alustatyöntekijöiden luokittelu itsenäisistä yrittäjistä itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän poissulkemisensa keskeisistä oikeuksista ja eduista, olivat kysymyksiä, jotka ovat erittäin kiistanalaisia alustatalouden sidosryhmien keskuudessa, hän jatkoi.

Yhtenä seurauksena keskeisten etujen ulkopuolelle jäämisestä, esimerkiksi itsenäisiksi ammatinharjoittajiksi luokiteltuina, on se, että harvat alustatyöntekijät pystyivät hypätä sosiaalisiin turvaverkkoihin tiukkojen kansallisten pandemiarajoitusten ja talouden supistumisen keskellä. Pandemian aikana on käynyt yhä selvemmäksi, että digitaalinen työalustamalli on siirtänyt monet talouden riskit yksin alustatyöntekijöiden kannettaviksi, vaikka näillä työntekijöillä on väistämättä tärkeä rooli monilla toimialoilla. ”Pandemian tuoma kriisi teki kiistatta selväksi, että eri alustojen kautta tehtävä työ, kuten shoppailu, toimitukset, kuljetukset ja hoitotyö, on välttämätöntä paitsi taloutemme mutta myös yhteisöjemme arjen ylläpitämiselle”, Ustek-Spilda sanoi. Alustatyön globaali tärkeys puskee meidät uudelleenmiettimään myös työn konseptia.

On vaikea arvioida, kuinka monta keikkatyöläistä alustataloudessa globaalisti on. Arviot vaihtelevat riippuen käytetystä datasta (online-profiilit, verotustiedot, yritysten raportit yms.) ja määritelmistä. Ustek-Spilda toi esille, että alustoilla itsellään on tiedot heidän omista rekisteröityneistä työntekijöistänsä, mutta he harvemmin jakavat näitä tietoja tutkijoiden tai viranomaisten kanssa.

Tuoreessa tutkimuksessa, Fairwork Foundation teki yli 400 haastattelua 24 maassa ympäri maailman ja lisäksi piti useita fokusryhmähaastatteluita alustatyöntekijöiden ja alustajohtajien kanssa ymmärtääkseen ja kehittääkseen alustatyöntekijöiden työoloja. Analyysi on antanut riittävän perustan Fairwork Foundationille kehittää viisi reilun työn periaatetta. Viisi periaatetta liittyvät palkkaan, työoloihin, sopimuksiin, johtamiseen ja edustamiseen. Fairwork-projektin tukimuksessa alustat on arvosteltu näiden periaatteiden mukaisesti. Fairwork analysoi 195 alustaa globaalisti. Tutkimustulokset näyttävät periaatteista seuraavaa:

• Reilu palkka: vain 10 % alustoista maksoi työntekijöille palkanmenetyksen kompensaatiota. Työntekijät luokiteltiin yleensä itsenäisiksi yrittäjiksi hyvin rajoitetulla vallalla neuvotella hinnoista.
• Reilut olosuhteet: kontaktiton toimitus, hygieniohjeet ja PPE-säännöt olivat hyvin yleisiä, mutta kaikki työntekijät eivät päässeet näihin käsiksi ilmaiseksi. Työntekijät kärsivät fyysisesti ja henkisesti lisääntyvissä määrin covid-19-pandemian takia.
• Reilut sopimukset: Työntekijät on usein luokiteltu väärin itsenäisiksi yrittäjiksi, joilla on hyvin vähän valtaa kansainvälisillä alustoilla. Pandemian alussa jotkut alustat pistivät työntekijät allekirjoittamaan sopimuksen, jonka mukaan sairausloma ei muuta heidän työehtojaan.
• Reilu johtaminen: naisilla ja etnisillä vähemmistöillä on erityinen riski saada huonot arvosanat ja jäädä ulkopuolelle. Usein turvautumisen mahdollisuutta ei ole, jos syrjintää on tapahtunut.
• Reilut edustukset: Yksi tärkeimmistä havainnoista on se, että positiivisia toimintatapoja ei ole.

Ustek-Spilda esitteli myös Fairwork Foundation -projektin toimintaa: vaikutusten laajentamiseksi Fairwork Foundation kampanjoi organisaatioiden toimintaperiaatteiden nostamiseksi kohti reilumpaa alustatyötä. ”Organisaatiot, kuten yliopistot, voivat vaikuttaa asiaan tukemalla keikkatalouden parhaita työkäytäntöjä noudattamalla viittä reilun työn periaatetta ja tekemällä myös sosiaalisesti vastuullisia päätöksiä”, Ustek-Spilda totesi.

Alustatyöntekijöiden ja alustaliiketoimintojen suojaamiseksi tarvitaan kansainvälistä vuoropuhelua toimintaohjeista

Tohtori Uma Rani, tutkija ja ekonomisti Kainsainvälisestä työjärjestöstä ILO:sta piti keynote-puheensa aiheesta World Employment and Social Outlook 2021: The role of digital labour platforms in transforming the world of work. Professori Anne Kovalainen Turun yliopistosta toimi keynote-puheen puheenjohtajana.

“Näemme hyvin selvästi, että viimeisen kymmenen vuoden aikana digitaalisten alustojen määrä on viisinkertaistunut”, tohtoroi Uma Rani aloitti esityksensä. Tämä kasvu perustuu suurilta osin verkkopohjaisiin verkkoalustoihin, taksialustoihin ja kuljetusalustoihin. Vuonna 2020 29 % alustoista oli keskittynyt Yhdysvaltoihin, 8 % Intiaan ja 5 % Isoon-Britanniaan. Kiina ja Aasia ovat kasvavamassa alustojen määrässä mitattuna.

Tutkija Uma Rani tutki muun muassa, että mitä digitaalisten työalustojen nousu todella merkitsee työmarkkinoilla maailmanlaajuisesti ja mikä selittää alustojen kasvun. Rani otti esille teknisten innovaatioiden saatavuuden, erityisesti pilvilaskennan ja -infrastruktuurin sekä big datan ja algoritmien kasvavan merkityksen. Big datan tehokas hyödyntäminen on houkutellut sijoittajia, joka on kiihdyttänyt alustojen kasvua, Rani muistutti. Tämä on johtanut keskusteluihin joustavuuden, vapauden ja itsenäisyyden merkityksestä osana uusia työskentelytapoja. ”Onko tämä todellisuudessa todella totta?” Rani kysyi. ”Digitaalisen talouden ja digitaalisten työalustojen tarkempi tarkastelu on myös noussut keskustelun aiheeksi covid-19:n jälkeen”, hän jatkoi.

”Digitaaliset alustat ja digitaaliset työalustat muuttavat työelämää”, Rani totesi. Tämän muutosprosessin ymmärtämiseksi ILO:n tekemä tutkimus on tunnistanut kolme keskeistä näkökohtaa, jotka vaihtelevat algoritmisista johtamiskäytännöistä kaksoistyömarkkinoiden luomiseen. Alustat muuttavat työn organisointitapoja. Rani muistutti meitä siitä, että alustat siirtävät vastuuta mm. toimintakustannuksista työntekijöille esimerkiksi silloin, kun nämä työntekijät käyttävät omia internet-yhteyksiä, autoja tai läppäreitä. Alustojen kaksoistyömarkkinat merkitsevät sitä, että alustan palveluksessa olevia ja alustan välittämiä työntekijöitä kohdellaan eri tavalla yritysten toimesta, Rani korosti.

Keynote-puheessaan Rani esitteli alustoista työntekijöille aiheutuvia kustannuksia, kuten esim. välityspalkkiot ja tilaussuunnitelmat, jotka saattavat muodostaa jopa 60 % alustan työntekijöiltään keräämistä tuloista. Alustat määrittelevät nämä hallinnointisäännöt. Usein alustatyötä kuvaillaan itsenäiseksi ja joustavaksi, mutta tämä ei ole koko totuus, Rani totesi. Alustat valvovat, mittaavat ja arvioivat työntekijöitä digitaalisten työkalujen ja algoritmien avulla ja voivat yksipuolisesti pakottaa työntekijät hyväksymään esimerkiksi alustan käyttöehdot.

ILO:ssa tehty digitaalisen alustatyön tutkimus sisälsi haastatteluita ja kyselyitä 12 000 työntekijältä 100 eri maasta. Työntekijät olivat sijainti- ja verkkopohjaisilta alustoilta. Lisäksi ILO-projektissa haastateltiin 70 eri yrityksen edustajia, 16 alustayrityksestä ja 14 alustatyöntekijäjärjestöstä. ”On tärkeää ymmärtää, että yhä useammat kuluttajat, työntekijät ja yritykset käyttävät maailmanlaajuisesti näitä alustoja”, Rani sanoi.

Tutkimustulokset osoittavat, että yritykset käyttävät verkkopohjaisia alustoja ulkoistamiseen ja rekrytointiin. Lukuisat tutkimukset ILO:n lisäksi osoittavat, että sosiaaliturvan kattavuus on suurimmalla osalla työntekijöistä huono ja digitaalinen seuranta on osa jokapäiväistä työtä digitaalisilla alustoilla. ”Tämä vaikuttaa työntekijöihin psykologisella tasolla, mutta myös siihen, kuinka työntekijät voivat tehdä työnsä”, Rani mainitsi.

Huolimatta siitä, että monet maat ovat aktiivisesti kehittäneet sääntelyä, globaalin sääntelyn epävarmuus on suuri ongelma. Olisi erittäin tärkeää kehittää johdonmukaisia ja koordinoituja kansainvälisiä toimia työntekijöiden ja yritysten suojelemiseksi. ”Voimme saavuttaa tämän kansainvälisellä poliittisella dialogilla ja koordinoinnilla niin, että kansainväliset työnormit soveltuvat myös alustatyöhön”, Rani päätti.

---

Teksi: Marja Rautajoki, Anne Kovalainen, Oskari Pukkila / Turun yliopisto

WORK2021 konferenssi on kansainvälinen foorumi, jossa vaihdetaan työn tutkimustietoa ja kokemuksia työn ja työelämän tutkijoiden ja asiantuntijoiden kesken. Konferenssin järjestävät Turun yliopisto ja Turun työtieteiden keskus TCLS kolmen virtuaalikonferenssin sarjana elokuussa, lokakuussa ja joulukuussa 2021.

Konferenssin kotisivut: https://work2021.fi/