Yliopisto tuo Turkuun keskieurooppalaisen Science Slamin

Turun yliopiston kauppakorkeakoululla 22.-23. toukokuuta, kumpanakin päivvänä kello 14 alkavat järjestettävä harjoitus-Science Slam on yleisölle avoin. Se on samalla osa Turun yliopiston tohtorikoulutettaville järjestettyä tieteen popularisointikurssia. Peräti 17 kurssilaisista halusi antaa oman Science Slam –esityksensä.

 

Science Slam –esitykset seuraavat toisiaan katkeamattomana ketjuna. Myös esityskieli vaihtuu sulavasti välillä suomeksi, välillä englanniksi.

 

Keskiviikkona selviää, ketkä näkevät painajaisia, millainen on bioteknologian kehittämiseksi syntynyt porkkanasota, kuoleeko kirja, millainen on sinilevien sielunelämä ja mikä on lohkolause ja mihin ihmeeseen sitä käytetään. Luvataanpa päivän aikana paljastaa myös maailmankaikkeuden salaisuudet, kerrotaan englantilaisesta leijonasta venäläisissä poliittisissa sarjakuvissa sekä kerrotaan, millainen on italialaisnaisten matka pohjoiseen.

 

Torstaina vuoronsa saavat siveettömät seminaaritytöt, vinkit tukea lapsuusiän syöpää sairastavan fyysistä aktiivisuutta, syövän lääkkeenvastustuskyvystä, äänenmuodostuksen merkityksestä poplaulussa sekä haastetaan väki numeronavigointipeliin. Mukana on lisäksi muutama yllätysesitys, joista ei paljasteta edes aihetta etukäteen.

Science Slamia on aiemmin kokeiltu Suomessa vain pääkaupunkiseudulla. Siellä toiminnasta vastaa yksityinen yhdistys. Turussa vauhtia antaa yliopisto.

Esiintyjät saavat palautteen sekä yleisön reagoinnista että kolmihenkiseltä tuomaristolta. Tuomaristossa on Turun yliopiston eläinmuseon johtaja, dosentti Ilari E. Sääksjärvi, opettajankoulutuslaitoksen yliopisto-opettaja Marianna Hoikkala ja Åbo Akademin emeritusprofessori, tutkija Ari Ivaska .

 

Ivaska on ohjannut Åbo Akademissa sekä huippuyksikön vuosiseminaareja teknisen että tiedekunnan posterialustuksia, joissa aikaa on vain viisi minuuttia. Kuulijoina ovat olleet insinöörikoulutuksen saaneet alumnit tai muutoin alan ihmiset.

 

- Science Slam on vielä haasteellisempi, kun tiedettä pitää popularisoida tavalliselle kuulijalle. Olen itse laatinut esitelmän työväenopistolaisille ja huomasin käyttäväni siihen paljon enemmän aikaa kuin kansainväliseen konferenssiin tekemäni esitelmän kirjoittamiseen, Ivaska sanoo.

 

Hänen mukaansa ajan käyttäminen populaarin esitelmän rakentamiseen kannattaa.

 

– Siinä voi tutkija itsekin saada uudenlaisen näkökulman asiaan, Ivaska sanoo.

 

Esiintyjille Ivaskalla on yksinkertainen vinkki:

 

– Ajattele, miten nopeasti asioista voidaan kertoa mainostelevisiossa. Älä mene detaljeihin, taulukoita ei saa olla missään nimessä, käyräkaavio voi olla, jos siinä on todella sanomaa, Ivaska sanoo.