Miksi Suomi ei kuulu Natoon? Miten Suomi herätti taiteen avulla kansallistunteen? Miten suomalaiset suhtautuivat evakoihin? 24:llä Euroopasta Turkuun saapuneella yliopisto-opiskelijalla on pitkä lista kysymyksiä, joihin Suomen historian oppiaineen opettajat pyrkivät vastaamaan. Meneillään on CIMOn ensimmäinen Suomen historian kesäkurssi.
Erityisen haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltua espanjansiruetanaa on viime aikoina tavattu runsaasti Turun alueella. Tutkijat toivovat yleisöltä ilmoituksia havainnoista.
Espanjansiruetana on kuoriutuessaan noin senttimetrin pituinen ja kasvaa 7–14 senttimetrin pituiseksi. Suomen yksilöt ovat olleet väritykseltään oranssinpunaruskeita ja kuviottomia.
Nykyajan ihmiselle kaupungin hahmottaminen yksityisenä ja julkisena tilana on miltei itsestäänselvyys. Vielä 1700-luvulla oli toisin, kertoo Turun kaupungin julkaisema tutkimuskatsaus.
Panu Savolainen Luostarinmäellä, joka on ainoa Turun palosta 1827 selviytynyt puutaloalue.
Turun yliopisto sai Tekesiltä 1,3 miljoonan euron rahoituksen syövän, aivovaurioiden, opetuksen ja elektroniikan tutkimukseen. Tekesin lisäksi Turun yliopisto osallistuu tutkimusten rahoitukseen puolen miljoonan euron osuudella.
Turun yliopiston opiskelijavalinnan tulokset on julkaistu hakijoiden nähtäville valtakunnallisessa opintopolku.fi-verkkopalvelussa.
Yliopiston kesätarjontaan kuuluu monenlaista nähtävää aina maan pinnasta kauas avaruuteen. Uutuutena ovat taidekävelyt sekä eläinmuseon tropiikin eläimiä esittelevä näyttely. Kauemmas kaipaava voi matkata Seiliin tai Kevolle. Lomailijoilla on mahdollisuus vierailla lukuisissa yliopiston kohteissa kesän aikana.
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu ja Tilburgin yliopisto ovat tehneet kaksoistutkintosopimuksen koskien tietohallinnon johtamisen maisteriohjelmia.
Sopimus allekirjoitettiin kauppakorkeakoululla 2.6.2015.
Kasvatus-lehden (5/2016) teemana on Yhteisöt yliopisto- ja korkeakoulutuksen voimavarana.
Suomen vanhimman kirkonpaikan Ravattulan Ristimäen löytöjä ja tutkimustuloksia esitellään kesän ajan Turun Vanhan Suurtorin laidalla Uuteen uskoon -näyttelyssä.
Johanna Nylund asetti näyttelyyn esille Ristimäeltä vuonna 1998 löytyneen renkaan, jota on todennäköisesti käytetty vyönjakajana tai asusteeseen kuuluneena ripustuslenkkinä. Löydön perusteella Ristimäen tulkittiin olevan varhainen kalmisto.