Aktivoivilla oppimisympäristöillä voidaan edistää opiskelijoiden innovaatiotaitojen kehittymistä (Väitös: KM Meiju Keinänen, 31.8.2019, kasvatustiede)

Keinäsen mukaan opiskelijoiden innovaatiokompetenssit, kuten luovuus, kriittinen ajattelu tai verkosto-osaaminen, ovat määriteltävissä erilaisiksi kyvyiksi ja taidoiksi, jotka osoittavat innovatiivista toimintaa ja jota tarvitaan innovaatioprosessin eri vaiheissa. Hänen mukaan näitä taitoja voidaan tunnistaa, arvioida ja oppia osana pedagogisia käytänteitä oikeilla arviointityökaluilla. 

– Arviointityökalun, eli opiskelijoille jaetun itsearviointimittariston, avulla opiskelijat pystyivät tunnistamaan useita konkreettisia esimerkkejä ja tilanteita opintojaksolta, jossa nämä innovaatio-osaamiseen liittyvät taidot olivat tulleet esille. He myös pystyivät reflektoimaan sekä omia että tiiminsä innovaatiokompetensseja, Keinänen sanoo. 

Keinäsen väitöstutkimus myös osoittaa, että kaikki opiskelijat ovat kykeneviä oppimaan innovaatiokompetensseja. Etenkin motivaatio, oppimisen tärkeäksi kokeminen ja ilmapiiri opintojaksolla näyttävät olevan yhteydessä näiden taitojen oppimiseen. Myös tutkinnon aikaiset opiskelukokemukset näyttävät yhdistyvän opiskelijan innovaatio-osaamiseen.

– Opiskelijoilla, joilla oli enemmän kokemusta innovaatiopedagogiikan mukaisista oppimisympäristöistä, arvioivat innovaatio-osaamisensa korkeammalle kuin ne opiskelijat, joilla kokemusta oli vähemmän. Tällaisilla oppimisympäristöillä viitataan esimerkiksi aktivoiviin oppimis- ja opetusmenetelmiin, työelämälähtöisyyteen sekä yrittäjyyteen ja kansainvälisyyteen. Tutkimukseni mukaan kaikki nämä elementit olivat yhteydessä opiskelijoiden innovaatio-osaamiseen.

Keinäsen tekemä tapaustutkimus on toteutettu eräässä suomalaisessa ammattikorkeakoulussa, jossa innovaatiokompetenssit ovat oppimistavoitteina kaikilla opiskelijoilla osana pedagogista strategiaa, innovaatiopedagogiikkaa. Innovaatiopedagogiikan mukaan opiskelijan tulisi opintojensa aikana hankkia sekä alakohtaista osaamista että innovaatio-osaamista, jotta hän on kykenevä valmistuttuaan osallistumaan innovaatioprosesseihin tai sen eri vaiheisiin. 

Innovaatiovetoinen muuttuva työelämä asettaa uusia haasteita korkeakoulutukselle

Tämän päivän työelämässä, jossa innovaatioiden merkitys korostuu, organisaatioiden tulisi löytää keinoja innovaattoreiden tunnistamiseksi ja heidän osaamisensa valjastamiseksi innovaatioiden aikaansaamiseen.  

– Tämä haastaa myös koulutusorganisaatiot pohtimaan miten kouluttaa näitä tulevia ammattilaisia, jotka ovat myös kykeneviä osallistumaan työpaikkansa innovaatioprosesseihin. Vaikka koulutuksella on keskeinen rooli innovaatiotaitojen kehittämisessä, useat tutkimukset ovat osoittaneet, etteivät korkeakoululaitokset ole riittävästi pystyneet vastaamaan tähän haasteeseen, Keinänen sanoo.  

Keinänen korostaa tarkastelemiensa innovaatio-osaamisen arviointityökalujen voivan auttaa vastaamaan tähän korkeakoulujen haasteeseen. 

– Tutkimuksessa käytettyjen arviointityökalujen avulla voidaan korkeakouluissa saada ohjenuoria siihen miten esimerkiksi opetussuunnitelmia, pedagogisia käytänteitä tai opettamista ja arviointia tulisi kehittää, Keinänen toteaa. 

***

KM Meiju Keinänen esittää väitöskirjansa ”Educating innovative professionals: A case study on researching students’ innovation competences in one Finnish University of Applied Sciences” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 31.8.2019 klo 12 (Turun yliopisto, Educarium, Edu 1 -luentosali, Assistentinkatu 5, Turku).

Vastaväittäjänä toimii professori Kai Hakkarainen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Tero Järvinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on kasvatustiede.

Väittelijän yhteystiedot: 0445294008, meiju.keinanen@turkuamk.fi