Kieli- ja kulttuurierot lääkärin ja potilaan välillä vaikuttavat vastaanottovuorovaikutuksen yksityiskohtiin (Väitös: FM Jenny Paananen, 15.3.2019, suomen kieli)

Kun lääkärillä ja potilaalla on eri äidinkieli ja erilainen kulttuurinen tausta, yhteisymmärrystä pyritään turvaamaan erilaisin kielellisin ja kehollisin keinoin. Puhetta selkeytetään ja havainnollistetaan eleillä ja ymmärtämistä varmistetaan selittämällä. Samaan aikaan kieli- ja kulttuurieroihin suhtaudutaan kuitenkin arkaluonteisina asioina: ymmärrysongelmia ei mielellään nosteta esiin, jotta keskustelukumppani ei joutuisi kasvoja uhkaavaan tilanteeseen. Turun yliopistossa väittelevä Jenny Paananen selvitti väitöskirjassaan, kuinka yhteisymmärrystä rakennetaan monikulttuurisilla lääkärin vastaanotoilla.

Paananen perehtyi viidestä osatutkimuksesta koostuvassa työssään eleiden käyttöön, lääkärin kysymyksiin, käsitteiden selittämiseen, tulkattuun lääkäri–potilas-vuorovaikutukseen sekä päätöksistä keskustelemiseen. Tutkimus kytkeytyy ajankohtaisiin kysymyksiin monikulttuurisuuden vaikutuksista suomalaiseen terveydenhuoltoon: maahanmuuton myötä yhä suurempi osa terveydenhuollon asiakas- ja henkilökunnasta on ulkomaalaistaustaisia ja puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea. 

Monikulttuurisuus huolestuttaa terveydenhuollossa

Aiemmissa tutkimuksissa monikulttuurisuuden on todettu aiheuttavan monenlaisia huolia terveydenhuollon kentällä. Henkilökunnan näkökulmasta maahanmuuttaja-asiakkaiden kohtaaminen voi olla raskasta, ja maahanmuuttaja-asiakkaille jo palveluiden pariin löytäminen voi olla haastavaa. Ulkomaalaistaustaisten lääkärien puolestaan tiedetään kokevan jonkin verran syrjintää niin potilaiden kuin kollegojenkin tahoilta. Paananen lähestyi aihetta kuitenkin toisesta näkökulmasta. 

– Kun ongelmien kartoittamisen asemesta tutkii, millä keinoilla vuorovaikutusta tuetaan ja korjataan, voi päätyä suoraan sovelluskelpoisten havaintojen ääreen. Väitöstutkimukseni tulokset ovat hyödynnettävissä kieli- ja vuorovaikutuskoulutuksissa sekä kehitettäessä monikulttuurista osaamista työyhteisöissä ja palvelujen tasolla, Paananen kertoo.

Monikulttuuriset vastaanotot sujuvat oletettua paremmin

Paanasen tutkimusaineistona oli kokoelma videoituja yleislääkärin vastaanottoja, joissa joko lääkäri tai potilas on maahanmuuttaja ja puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea. Osassa vastaanottoja oli mukana myös tulkki. Paananen analysoi aineistoa keskustelunanalyysin ja vuorovaikutuslingvistiikan menetelmillä. 

– Terveydenhuollon monikulttuurista vuorovaikutusta on aiemmin tutkittu haastattelemalla ja teettämällä kyselyjä, mutta kokemuksia ja näkemyksiä tarkastelevien tutkimusten kautta ei muodostu kattavaa kuvaa siitä, miten vuorovaikutus käytännössä sujuu, Paananen sanoo.

Tutkimuksessa selvisi, että vaikka kieli- ja kulttuurieroilla on vaikutuksia kommunikaation yksityiskohtiin, laajemmasta näkökulmasta katsottuna vuorovaikutus voi olla monikulttuurisissa tilanteissa samanlaista kuin muutenkin. 

– Esimerkiksi vaivan selvittäminen ja päätöksenteko noudattavat monikulttuurisillakin vastaanotoilla vakiintunutta kaavaa. Lääkärin vastaanoton selkeä institutionaalinen rakenne ja roolijako voivat osaltaan myös helpottaa yhteisymmärryksen rakentamista, sillä ne luovat keskusteluun ennustettavuutta, Paananen kertoo.

Monikulttuuriset vastaanotot näyttävät sujuvan paremmin kuin niiden ajatellaan sujuvan, sillä kieleen ja tietämykseen liittyviä eroja osataan usein kompensoida keskusteluissa intuitiivisesti. 

– Kielieroon suhtautumisessa näkyy kuitenkin, ettei tasapainoilu yhteisymmärryksen säilyttämisen ja heikommin kieltä osaavan kasvojen suojelun välillä ole helppoa. Lääkärin vastaanoton kaltaisissa tilanteissa olisi erityisen tärkeää, ettei epäselvyyksiä ohitettaisi kohteliaisuuden nimissä, vaan ne käsiteltäisiin avoimesti, Paananen täsmentää. 

***

FM Jenny Paananen esittää väitöskirjansa Yhteisymmärryksen rakentaminen monikulttuurisilla lääkärin vastaanotoilla julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 15.3.2019 klo 12.00 (Turun yliopisto, Calonia, auditorio CAL1). 

Vastaväittäjänä toimii professori Esa Lehtinen (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena professori Marja-Liisa Helasvuo (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on suomen kieli.

Väittelijän yhteystiedot: jekrni@utu.fi, p. 041 549 3775

Luotu 07.03.2019 | Muokattu 07.03.2019