Suomalaisissa ja ruotsalaisissa viranomaisteksteissä puhutaan lukijalle eri tavoin (Väitös: FM Eveliina Tolvanen, 9.12.2016, pohjoismaiset kielet)

02.12.2016

FM Eveliina Tolvanen tarkasteli väitöstutkimuksessaan Suomen ja Ruotsin eläkeviranomaisten tiedottavia tekstejä vertailevasta näkökulmasta. Tulokset osoittavat, että Suomen ja Ruotsin eläkeviranomaiset puhuvat tekstin lukijalle eri sävyyn: Suomessa viranomaisen ja lukijan välinen suhde rakentuu jonkin verran virallisemmaksi ja etäisemmäksi, Ruotsissa taas epämuodollisemmaksi. Tuloksia voidaan soveltaa virkakielen huollossa ja kehittämisessä.

 

​Turun yliopiston tiedote 2.12.2016

Väitöstutkimus keskittyy Suomessa ja Ruotsissa suomeksi ja ruotsiksi julkaistujen viranomaistekstien vertailuun. Aineisto koostuu neljästä ryhmästä: suomalaisista, suomenruotsalaisista, ruotsalaisista ja ruotsinsuomalaisista teksteistä. Tekstien systemaattinen vertailu luo syvällisen kuvan siitä, millaisia tekstit ovat ja millaisissa olosuhteissa ne kirjoitetaan. Tekstit on julkaissut Suomen Kansaneläkelaitos eli Kela (ruots. Folkpensionsanstalten eli FPA) ja Ruotsin Eläkevirasto (ruots. Pensionsmyndigheten) ja ne on julkaistu verkossa vuonna 2012.

Suomi ja ruotsi ovat Suomen perustuslain mukaan maan kansalliskielet. Ruotsin kielilain mukaan ruotsi on maan pääkieli sekä suomi yksi kansallisista vähemmistökielistä. Lainsäädännöllä on selkeä merkitys sille, miten paljon ja minkälaisia tekstejä viranomaiset julkaisevat. 

– Kelan suomen- ja ruotsinkieliset eläketekstit vastaavat pääosin toisiaan sekä lukumäärällisesti että sisällöltään. Ruotsin Eläkevirasto on julkaissut paljon tekstejä ruotsiksi ja vain pieni osa teksteistä on käännetty suomeksi, mikä heijastelee ruotsinsuomen asemaa vähemmistökielenä, Tolvanen toteaa.

Tekstien sävy heijastelee kulttuurista kontekstia

Teksteissä käytettyä kieltä tarkastellaan väitöskirjassa lingvistisen tekstianalyysin keinoin. Kielellisten piirteiden tarkastelu osoittaa, millaiseksi viranomaisen ja tekstin lukijan suhde tekstissä rakentuu.

– Suomessa julkaistuissa teksteissä viranomaisen rooli on melko perinteinen: viranomainen maksaa eläkkeitä ja myöntää etuuksia. Tekstin lukija nähdään suhteellisen usein passiivisena etuuden saajana, vaikka lukijalle luodaan välillä myös aktiivisempaa roolia. Ruotsissa julkaistuissa teksteissä viranomaisen rooli on selvästi erilainen. Viranomainen auttaa eläkkeensaajia laskemalla eläkkeitä, eikä eläkkeen maksamista tai viranomaisen valtaa tehdä päätöksiä mainita kovinkaan usein, Tolvanen sanoo.

Ruotsissa julkaistuissa teksteissä viranomaisen ja lukijan välistä valtasuhdetta ei siis tuoda esiin samalla tavalla kuin Suomessa julkaistuissa teksteissä. Suomalaisissa ja suomenruotsalaisissa teksteissä käytetään myös jonkin verran muodollisempaa kieltä kuin ruotsalaisissa ja ruotsinsuomalaisissa teksteissä.

Tekstien sävy on sidoksissa siihen kulttuurikontekstiin, jossa tekstit on kirjoitettu.

– Suomessa on edelleen tavallista, että viranomaiset käyttävät muodollisempaa kieltä ja tuovat esiin auktoriteettiaan, kielestä riippumatta. Teksteissä on kuitenkin osin siirrytty kohti epämuodollisempaa kieltä, mikä näkyy muun muassa lukijan puhuttelussa yksikön toisen persoonan muodoilla. Ruotsissa virallinen kielenkäyttö on jo 1900-luvun jälkipuoliskolla muuttunut epämuodollisemmaksi, mikä heijastuu tutkitussa aineistossa.

Suomenruotsalaiset ja ruotsinsuomalaiset viranomaistekstit kehittyvät ristipaineessa

Tolvasen mukaan tutkitut suomenruotsalaiset ja ruotsinsuomalaiset tekstit ansaitsevat erityishuomiota.

– Kulttuurin ja kielen välistä suhdetta ajatellen suomenruotsalaiset ja ruotsinsuomalaiset viranomaistekstit ovat eräänlaisessa ristipaineessa. Toisaalta niiden pitää seurata yleiskielen normeja ja virkakielen kehitystä naapurimaassa, mutta samalla niiden pitää myös toimia siinä yhteiskunnassa ja kulttuurissa, johon ne on suunnattu. Virkakielen laatua ajatellen kielenhuollolla on siis erittäin tärkeä rooli, erityisesti suomenruotsin ja ruotsinsuomen kannalta.

***

FM Eveliina Tolvanen esittää väitöskirjansa Myndighetskommunikation på två språk - pensionstexter på svenska och finska i Finland och Sverige i ett systemisk-funktionellt perspektiv julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 9.12.2016 klo 10.00 (Turun yliopisto, Educarium, Edu 2 -luentosali, Assistentinkatu 5, Turku).

Vastaväittäjänä toimii professori Merja Koskela (Vaasan yliopisto) ja kustoksena professori Camilla Wide (Turun yliopisto). Tilaisuus on ruotsinkielinen.

FM Eveliina Tolvanen on syntynyt vuonna 1983 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Lahden yhteiskoulun lukiossa vuonna 2002. Korkeakoulututkintonsa (FM) Tolvanen suoritti Turun yliopistossa vuonna 2010. Väittelijä työskentelee apurahatutkijana Turun yliopistossa. Väitöksen alana on pohjoismaiset kielet.

Väittelijän yhteystiedot: emtolv(at)utu.fi

Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/tolvanen_eveliina.jpg

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://www.doria.fi/handle/10024/127345

Luotu 02.12.2016 | Muokattu 04.01.2020