Asiasana: Väitös

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Energiamateriaalien mikrotason ominaisuuksien ymmärtäminen avaa tien vihreämpiin energiaratkaisuihin (Väitös: MSc Mahdi Moghaddam, 15.12.2023, materiaalitekniikka)

MSc Mahdi Moghaddamin väitöskirja esittelee uusia tutkimusmenetelmiä, joilla voidaan paremmin ymmärtää energiamateriaalien mikrotason käyttäytymistä esimerkiksi polttokennoissa ja virtausakuissa. Moghaddam on ensimmäinen materiaalitekniikasta tohtoriksi väittelevä Turun yliopistossa.

Nuorten mielenterveyttä voidaan tukea digitaalisilla teknologioilla – mielenterveys- ja sukupuolikohtaiset tarpeet tulee kuitenkin ottaa huomioon (Väitös: TtM Kiki Metsäranta, 15.12.2023, hoitotiede)

Digitalisaatiosta on esitetty ratkaisua nuorten mielenterveysongelmien tuen ja avun puutteisiin. TtM Kiki Metsärannan Turun yliopistoon tekemässään hoitotieteen väitöstutkimuksessa ilmeni, että nuoret käyttävät mielenterveyden tueksi suunniteltuja digitaalisia teknologioita silloin kun heillä on eniten stressiä ja muita palveluja ei ole saatavilla.

Väittelijä kehitti tekoälyn, jonka avulla voidaan saada tarkempia ilmastonmuutosennusteita (Väitös: FM Jaakko Ahola, 15.12.2023, sovellettu matematiikka)

Ilmastolla ja pilvillä ei voi tehdä hallittuja kokeita laboratorio-olosuhteissa. Yksittäisiä ilmakehän ilmiöitä voi tutkia myös kokeellisesti, mutta vuorovaikutusten, kokonaisuuksien ja tulevaisuuden näkymien eli esimerkiksi ilmastonmuutoksen ennustaminen on mahdollista ainoastaan niihin tarkoitetuilla matemaattisilla malleilla. Väitöskirjatutkija Jaakko Ahola tutki miten Ilmatieteen laitoksen käyttämällä pilvimallilla voidaan mallintaa tarkemmin pilvissä tapahtuvia ilmiöitä.

Hyvinvointiteknologiaan liittyvä optimismi vaikeuttaa sen ongelmien tunnistamista (Väitös: VTM Joni Jaakola, 16.12.2023, sosiologia)

Joni Jaakolan väitöstutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että hyvinvointiteknologia ei niinkään vastaa iäkkäiden hoivan ongelmiin, vaan monimutkaistaa niitä. Etnografisessa sosiologian alan väitöstutkimuksessaan Jaakola perehtyi hyvinvointiteknologiaan liittyviin odotuksiin ja siihen, mitä eettisiä ja poliittisia seurauksia sen käyttöönotolla voi olla iäkkäiden hoivatyön kannalta.

Myöhäiskeskiajan oppineet perustelivat uskonnollisten käsikirjoitusten auktoriteettia niiden materiaalisuudella (Väitös: FM Anni Hella, 9.12.2023, kulttuurihistoria)

Ferrara-Firenzen kirkolliskokouksessa 1430-luvun lopulla sadat oppineet kokoontuivat viimeisen kerran neuvottelemaan idän ja lännen kirkkojen yhdistämisestä. FM Anni Hella havaitsi kulttuurihistorian alan väitöstutkimuksessaan, että neuvotteluissa uskonnollisten käsikirjoitusten materiaalisuudella ja humanismilla oli suuri merkitys.

Lihavuuskirurgia tuo merkittävän ja pysyvän painonlaskun pitkäaikaisseurannassa (Väitös: LL Sofia Grönroos, 1.12.2023, kirurgia)

Kaksi yleisintä lihavuuskirurgista leikkausta, mahalaukun kavennusleikkaus ja mahalaukun ohitusleikkaus, johtivat tehokkaaseen ja pitkäaikaiseen painonlaskuun kymmenen vuoden seurannassa LL Sofia Grönroosin kirurgian väitöstutkimuksessa. Molemmat leikkaukset paransivat merkittävästi elämänlaatua ja auttoivat parantamaan lihavuuteen liittyviä sairauksia.

Historiantutkimuksen katveeseen jäänyt poliitikko Juho Emil Sunila vaikutti merkittävästi Suomen demokraattiseen kehitykseen (Väitös: FM Tuomas Rantala, 09.12.2023, poliittinen historia)

Maalaisliittolainen poliitikko ja pääministeri Juho Emil Sunila puolusti tinkimättä suomalaista kansanvaltaa Lapuan liikettä ja muita ulkoparlamentaarisia voimia vastaan. Tuomas Rantala esittää poliittisen historian väitöskirjassaan, että Sunila oli yksi 1920- ja 1930-lukujen merkittävistä poliitikoista, jotka ratkaisivat Suomen yhteiskunnallisen ja kansanvaltaisen kehityksen suunnan.