Otto Kaukon patologian alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessa selvisi, että syöpälääkkeiden tehoa määrittää monimutkainen viestintäverkosto, jota säätelee kasvunestäjä PP2A. Tulokset voivat auttaa tunnistamaan syöpäpotilaat, joiden syöpiin nykyisin käytössä olevat lääkkeet tehoavat parhaiten.
DI Matti Kaisti tutki ja kehitti väitöstyössään kanavatransistoreihin perustuvia kemiallisia ja biologisia sensoreita. Työssä tutkittiin kahta erityyppistä sensorirakennetta. Uudella CMOS-pohjaisella sensorilla löydettiin mittausperiaate, jota voidaan hyödyntää biokemiallisten sensoreiden herkkyyden parantamisessa ja mittausajan lyhentämisessä. Lisäksi tutkimuksessa kehitettiin sensorirakenne, jonka avulla on mahdollista luoda kertakäyttöisiä sensoreita monentyyppisiin diagnostisiin testeihin alhaisin kustannuksin.
MSc Inna Kozlinskan väitöstutkimus osoittaa, että kokemukseen eli tekemällä oppimiseen perustuva yrittäjyysopetus ei välttämättä tuota parempia tuloksia kuin perinteinen, luentoihin perustuva yrittäjyysopetus. Tämä haastaa yleisiä uskomuksia yrittäjyysopetuksesta.
Abayomi Baiyere selvitti väitöstutkimuksessaan, mikä on IT:n rooli yritysten markkina-asemaa voimakkaasti muuttavien disruptiivisten innovaatioiden muotoutumisessa.
Venäjälle omaksuttiin lännestä sekä universaalia laillisuutta että autokraattista laillisuutta korostavat näkemykset. Turun yliopistossa väittelevä Tatiana Borisova tarkastelee tutkimuksessaan Venäjän virallisen laillisuuskäsityksen syntyä ja kehitystä historiallisesta näkökulmasta.
MSc Natalia Pakharukova selvitti väitöstutkimuksessaan keinoja kehittää uusia mikrobilääkkeitä ja vasta-ainetta, jolla voitaisiin hoitaa antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamia tulehduksia.
Saksalaisten toisen maailmansodan aikainen valokuviin pohjaava propaganda Neuvostoliitosta oli huomattavasti suomalaista propagandaa häikäilemättömämpää. Eron väitöstutkimuksessaan paljastanut Olli Kleemola löysi siihen myös syyn: saksalaiset hakivat sodassa uutta elintilaa, suomalaiset näkivät Itä-Karjalan suomalaisuuden kehtona.
Filosofian maisteri Jaana Jarva kehitti maaperän taustapitoisuusselvityksiin liittyviä geokemiallisia tutkimusmenetelmiä. Menetelmiä voidaan soveltaa vertailupitoisuuksien määrittämiseen ja niitä voidaan jatkossa hyödyntää arvioitaessa maaperän kunnostustarvetta. – Resursseja ei kannata käyttää siihen, että maaperää yritetään kunnostaa puhtaammaksi kuin mitä se luonnostaan on, Jarva sanoo.
Varhaisten kehitysvaiheiden aikana koettu raskasmetallialtistus vaikuttaa immuniteettikykyyn sekä kykyyn tuottaa jälkeläisiä myöhemmin elämässä. Lisäksi vaikutukset siirtyvät seuraaviin sukupolviin, vaikka ne olisivat eläneet saasteettomissa olosuhteissa. Näin toteaa Mari Pölkki Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa.
Filosofian maisteri Tero Laihinen on väitöstyössään parantanut infrapunasäteilyä näkyväksi valoksi muuntavien up-konvertoivien loisteaineiden tehokkuutta huomattavasti. Up-konvertoivilla loisteaineilla on paljon potentiaalisia sovelluskohteita kuten laserit, näytöt, turvatulostus, aurinkokennot, fotosynteesin tehostaminen ja lääketieteellinen kuvantaminen. – Täyden potentiaalin hyödyntämiseksi niiden tehokkuutta tulisi kuitenkin parantaa, Laihinen sanoo.