Asiasana: Väitös

Lääketieteen lisensiaatti Liisa Järvelä havaitsi väitöstutkimuksessaan, että liian vähäinen liikunta ja huono kunto ovat tavallisia nuorilla ja nuorilla aikuisilla, jotka ovat sairastaneet lapsena akuutin lymfoblastileukemian. Liikunnan lisääminen paransi tutkittavien kuntoa, insuliiniherkkyyttä, sekä verisuonia verhoavan endoteelin ja sydämen toimintaa. Liikunnallisen elämäntavan tukemiseen tulee kiinnittää huomiota leukemian sairastaneilla lapsilla ja nuorilla, jotta he voivat syövästä parannuttuaan elää mahdollisimman terveen aikuisuuden.

Filosofian maisteri Sharmin Taherpour kehitti Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa metalli-ionin sitovia keinotekoisia oligonukleotideja, jotka voivat parantaa sitoutumista kohde-oligonukleotidiin ja estää niiden toiminnan. Näin oligonukleotideja voidaan käyttää tunnistamaan biomarkkereita ja lääkekehityksen kohteina. Lisäksi metalli-ionin sitovat oligonukleotidit voivat olla potentiaalisia sovelluksia DNA-pohjaisessa nanoteknologiassa.

Turun yliopistossa väittelevä MSc Alexander Mushtukov tutkii aineen ja säteilyn vuorovaikutusta neutronitähtien läheisyydessä. Uusien menetelmien avulla on mahdollista tutkia luonnossa äärimmäisiä fysiikan ilmiöitä, joita aiemmin on voitu käsitellä vain teoreettisesti.

OTK Matti Urhon väitöstutkimuksen mukaan nykyinen lääkevahinkovakuutusjärjestelmä tarjoaa järjestelmän piirissä oleville paremman korvausturvan kuin rinnakkaiset korvausjärjestelmät.

HLL Taiseer Sulaiman tutki väitöskirjatyössään uusien zirkoniamateriaalien optisia ja mekaanisia ominaisuuksia laboratorio-olosuhteissa.

Ihmisen muistiin, oppimiseen ja motorisiin toimintoihin vaikuttavan välittäjäaineen tutkimiseen on löydetty aiempaa tehokkaampi keino. Lääketieteen lisensiaatti Kati Alakurtti todisti, että tarkalla kuvantamismentelmällä ja tietyllä merkkinaineella voidaan osoittaa aiempaa tarkemmin välittäjäaine dopamiinin esiintyvyys tietyissä aivonosissa. Näin kyetään aiempaa tarkemmin tutkimaan dopamiinin merkitystä eri tautitilojen taustalla.

Punakaartissa aseistettuina palvelleet noin 2000 naista ovat pitkään hallinneet kuvaa, joka suomalaisilla on ollut naisista vuoden 1918 sisällissodassa. Naisista, jotka tukivat punakaartia muilla tavoilla, on tiedetty hyvin vähän. Heitä tutkinut VTL Tiina Lintunen osoittaa, että naisten saamat tuomiot olivat lieviä ja he sopeutuivat nopeasti sisällissodan jälkeiseen yhteiskuntaan.

Valtaosa ulkomailta adoptoiduista lapsista sopeutuu hyvin uusiin olosuhteisiin. Adoptoiduilla lapsilla on kuitenkin ikätovereita enemmän kehityksellisiä ja sosioemotionaalisia ongelmia. LL Hanna Raaskan väitöstutkimus osoittaa, että ne lapset, joilla on adoption jälkeen kiintymyssuhdehäiriön oireita, ovat suuremmassa riskissä myös myöhempien ongelmien osalta.

MSc Gabriela Zuquim kokosi biologian alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessaan laajan listan Amazonian alueen saniaislajistosta.

Turun yliopistossa tarkastettavasta väitöskirjasta selviää, että sepelvaltimon valokerroskuvaus on turvallinen kuvantamismenetelmä, joka soveltuu sepelvaltimoiden tautimuutosten tutkimiseen sekä hoitotuloksen arviointiin pallolaajennuksen jälkeen. Menetelmästä voi olla apua arvioitaessa veren hyytymistä estävän lääkityksen kestoa sepelvaltimotoimenpiteen jälkeen.