Asiasana: Väitös

Epilepsiakirurgialla voidaan auttaa osaa unenaikaisesta sähköisestä status epilepticuksesta (ESES) ja sen vuoksi tiedollisen kehityksen hidastumisesta kärsiviä lapsia. Lääketieteen lisensiaatti Maria Peltola osoitti Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, että peräti 92 prosenttia etukäteen leikkaukseen soveltuviksi arvioiduista lapsista hyötyi leikkauksesta. Peltola kehitti myös ESES:n diagnosoimiseen sopivia aivosähkökäyrämittareita.

Kilpirauhassairauksista kärsivät saavat apua Turun yliopistossa väitöstutkimuksessaan herkempää ja tarkempaa diagnostiikkaa kehittäneen filosofian maisteri Tuomas Näreojan tutkimuksesta. Nanopartikkelileimojen sitouttamismekanismeja tutkineen Näreojan tuloksista voi tulevaisuudessa olla hyötyä useiden sairauksien diagnostisoinnissa.

Jari Björnen väitöstutkimuksessa kehitetty Turku Event Extraction System (TEES) on ohjelma monimutkaisia syy-seuraussuhteita mallintavien tapahtumäväitteiden (events) tunnistamiseen tieteellisistä artikkeleista. TEES on saavuttanut lukuisia ensimmäisiä sijoja tutkimusalan kansainvälisissä kilpailuissa ja sitä hyödynnetään kansainvälisesti lukuisissa biotieteellisissä tekstinlouhintaprojekteissa. Tieteellisen tiedon määrän jatkuvasti kasvaessa tarvitaan yhä tehokkaampia menetelmiä tiedon hakuun.

Internetin luodut vainajien muistosivustot ovat nousseet täydentämään perinteisten kuolinrituaaleja. Aiheesta väitöstutkimuksen Turun yliopistoon tehneen Anna Haverisen mukaan muistosivuilla vieraillaan vuosien ajan. – Haastatellut kertoivat, että mitä enemmän he käyvät virtuaalisilla muistomerkeillä, sitä tärkeämmäksi muuttuu käyminen myös hautausmaalla, Haverinen sanoo.

Matematiikan alan väitöskirjassa tarkastellaan soluautomaatteja rajoitetulla siirtoavaruuksilla. Tutkimuksen uutena näkökulmana on rajoittaa soluautomaattien joukkoa eri tavoin, mikä edesauttaa soluautomaattien matemaattisen teorian kehittämistä.

Turun yliopistossa tarkastettavassa Pasi Kankaanpään väitöstutkimuksessa luotiin uudenlainen tietokoneohjelmisto biolääketieteellisten kuvien täsmälliseen analysointiin. Tutkimuksessa kehitettiin myös elävien solujen kuvausmenetelmiä sekä uusia tapoja lääkkeiden ohjaamiseen kohteisiinsa. Tutkimus on herättänyt laajaa kansainvälistä huomiota, ja sillä on ollut merkittävä rooli täysin uuden tieteenalan, biokuvainformatiikan, kehityksessä.

Alkaliatomeista muodostuvat Bosen-Einsteinin kondensaatit ovat niin kylmiä, ettei edes galaksienvälisen avaruuden alhainen lämpötila pystyisi ylläpitämään niitä. Huolimatta kokeellisista vaikeuksista, kondensaatit ovat lupaava alusta yleisemmälle kvanttimekaniikan ja epälineaaristen ilmiöiden ymmärtämiselle sekä sovelluksille. Lauri A. Toikan väitöstutkimuksessa valotetaan eritoten pimeiden rengassolitonien epälineaarista fysiikkaa Bosen-Einsteinin kondensaateissa.

Lukuisat viimeaikaiset tutkimukset evoluutiopsykologian alalla ovat osoittaneet että kasvojen ja vartalon puoleensavetävyydellä on huomattava vaikutus ihmisen parinvalinnassa. Kauneuskäsitys ei ole vain sosiaalisesti rakentunut mielivaltainen konstruktio, sillä fyysisellä puoleensavetävyydellä on myös vankka biologinen pohja, osoittaa dosentti Markus J. Rantala väitöstutkimuksessaan.

Verkossa tapahtuvan täydennyskoulutuksen avulla voidaan lisätä sairaanhoitajien tietoa psykiatrisen potilaan hoidosta ja vaikuttaa asenteisiin positiivisesti. Täydennyskoulutuksen laatua ja vaikutuksia on kuitenkin syytä arvioida systemaattisesti, ilmenee Turun yliopistossa tarkastettavasta Mari Lahden väitöstutkimuksesta.

Hermostoon vaikuttavien lääkkeiden käyttö on yleistä iäkkään väestön keskuudessa. LL Janne Nurminen tarkasteli Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan hermostoon vaikuttavien lääkkeiden yhteiskäytön yhteyksiä murtumariskiin 65 vuotta täyttäneillä. Tutkimuksesta selviää, että usean hermostoon vaikuttavan lääkeaineen käyttö on yhteydessä kohonneeseen murtumien riskiin iäkkäillä miehillä.