Asiasana: biolääketieteen laitos

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Normaali spermantuotanto vaatii solujen yhteistyötä (Väitös: MSc Sheyla Cisneros Montalvo, 27.11.2020, fysiologia)

Miesten siemennesteen laatu on huonontunut maailmanlaajuisesti, ja tämä on johtanut miesten hedelmällisyyden häiriöiden lisääntymiseen. Siittiötuotanto on monimutkainen prosessi, jonka aikana solun jakaantuminen, erilaistuminen ja solukuolema ovat tarkoin säädeltyjä. MSc Sheyla Cisneros Montalvo tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan säätelijäproteiineja, jotka ohjaavat kiveksen kehitystä ja siittiötuotantoa. Tutkimus tarjoaa uutta tietoa siittiötuotannon säätelymekanismeista. 

Väittelijä löysi uusia lupaavia sydänsairauksien hoitokohteita (Väitös: LL Juho Heliste, 27.11.2020, lääketieteellinen biokemia ja genetiikka)

Sydäninfarkti ja sydämen vajaatoiminta ovat hoitojen kehittymisestä huolimatta edelleen tappavia ja alihoidettuja sairauksia. Uusia potentiaalisia lääkehoidon kohteita ja tautiriskiä ennustavia geenitekijöitä voidaan tunnistaa perustutkimuksen laajoilla seulontamenetelmillä, selviää LL Juho Helisteen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. Tutkimuksessa tunnistettiin lupaavia, suoraan lääkityskohteiksi sopivia sydänsoluissa esiintyviä molekyylejä.

Solunsalpaajan aiheuttamaa sydämen vajaatoimintaa voidaan parantaa geeniterapian keinoin (Väitös: FM Minttu Mattila, 13.11.2020, farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito)

Sydämen vajaatoiminnan ennuste on synkkä ja tarve uusille hoidoille suuri. FM Minttu Mattila osoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, että solunsalpaajan aiheuttamaa sydämen vajaatoimintaa voidaan parantaa tehostamalla kalsiumin talteenottoa virusvälittäisesti. 

Hedelmöityskykyisen siittiön muodostus vaatii tarkkaa geenisäätelyä (Väitös: MSc Ram Prakash Yadav, 30.10.2020, fysiologia)

Miesten sukusolujen erilaistuminen on koko hedelmällisen iän jatkuva monimutkainen prosessi, jonka laatua pitää tarkasti säädellä. Näin voidaan taata hedelmöityskykyisten siittiöiden tuotanto. MSc Ram Prakash Yadav tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan siittiön kehittymistä ja miesten hedelmällisyyttä sääteleviä mekanismeja. Tulokset valottavat hedelmällisyyden mekanismeja ja auttavat ymmärtämään hedelmättömyyden syitä.

Nykyaikainen perimäntutkimus voi auttaa tunnistamaan Alzheimerin taudin (Väitös: FM Mikko Konki, 23.10.2020, lääketieteellinen biokemia ja genetiikka)

Alzheimerin tautiin liittyviä epigeneettisiä merkkiaineita voidaan havaita aivokudoksen lisäksi myös veressä, selviää FM Mikko Konkin Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. Nykyaikaisten perimäntutkimusmenetelmien avulla havaittavat merkkiaineet antavat uutta tietoa Alzheimerin taudin mekanismeista ja voivat tulevaisuudessa helpottaa taudin diagnosointia.

Väittelijä löysi uusia valkosoluliikennettä ja vasta-aineiden kulkua sääteleviä mekanismeja (Väitös: FM Ruth Fair-Mäkelä, 23.10.2020, lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia)

FM Ruth Fair-Mäkelä löysi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan uusia tapoja, joilla imusolmukkeen lymfaendoteelisolut säätelevät valkosolujen ja vasta-aineiden kulkua imusolmukkeeseen. Tutkimuksen tulokset lisäävät tietoa siitä, miten imusolmuke säätelee siihen kohdistuvaa liikennettä solutasolla ja antavat uusia mahdollisuuksia muun muassa terapeuttisten vasta-aineiden hyödyntämiseen.

Ympäristöön kiinnittyminen on välttämätöntä solun liikkumiselle ja kudosten muodostamiselle (Väitös: FM Siiri Salomaa, 25.9.2020, solubiologia ja anatomia)

FM Siiri Salomaa selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, miten solun tarttumista säätelevät proteiinit säätelevät myös solun tukirankaa ja sitä kautta solun liikkumista. Salomaa esittää uutta tietoa SHANK3- ja sharpiini-proteiinien toiminnasta ja kuvaa uusia, suoria vuorovaikutuksia niiden ja solun muiden proteiinien välillä.

Turun yliopiston tutkijoille jatkorahoitusta Suomen Akatemian TERVA-ohjelmasta

17.09.2020

Tieteellä terveyteen eli TERVA-akatemiaohjelman jatkokaudelle on valittu viisi hankekonsortiota. Suomen Akatemia ja Lastentautien tutkimussäätiö, Suomen Lääketieteen säätiö sekä Suomen Aivosäätiö rahoittavat konsortioita yhteensä 3,45 miljoonalla eurolla kahdeksi vuodeksi. Turun yliopistossa toteutetaan useita osahankkeita kahdessa jatkorahoituksen saaneessa tutkimuskonsortiossa.

Suolistomikrobistolla ei ole yhteyttä raskausdiabetekseen – mikrobiston koostumukseen voidaan kuitenkin vaikuttaa ravintolisillä

09.09.2020

Kalaöljyllä ja probiooteilla voidaan vaikuttaa raskaana olevan ylipainoisen naisen suolistomikrobiston koostumukseen, selviää Turun yliopiston tuoreessa tutkimuksessa. Suolistomikrobiston koostumuksen tai toiminnan ja raskausdiabeteksen välillä ei tutkimuksessa kuitenkaan todettu yhteyttä.