Asiasana: kliiniset neurotieteet

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Parkinsonin tautia sairastavien miesten elinajanennuste on Suomessa parantunut naisia enemmän

24.04.2020

Turun yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan Suomessa diagnosoitujen Parkinson-potilaiden elinajanennuste on parantunut miehillä naisia enemmän. Ennusteen sukupuoliero johtunee kaventuneesta erosta mies- ja naisväestön elinajanennusteessa sekä kehittyneestä kuntoutuksesta ja elämän loppuvaiheen hoidoista. Havaittu muutos kasvattaa jatkossa todennäköisesti entisestään jo nyt yliedustettua miesten osuutta Parkinson-potilaissa.

Raskaudenaikainen matala D-vitamiinitaso ja korkea Epstein-Barr-viruksen vasta-ainetaso lisäävät MS-taudin riskiä suomalaisilla naisilla ja heidän lapsillaan (Väitös: EL Kira Åkerlund, 28.2.2020, neurologia)

Multippeliskleroosi (MS-tauti) on yleisin krooninen tulehduksellinen ja rappeuttava keskushermoston autoimmuunisairaus, jota sairastaa arviolta yli 12 000 suomalaista. Turun yliopistossa väittelevä Kira Åkerlund osoitti tutkimuksessaan, että raskaudenaikainen D-vitamiinivaje kaksinkertaisti suomalaisnaisten ja heidän lastensa riskin sairastua MS-tautiin. Kyseessä on aineistoltaan suurin koskaan tehty raskaudenaikaisen D-vitamiinitason vaikutusta MS-tautiriskiin selvittänyt tieteellinen tutkimus.

Uusi kuvantamistekniikka paljastaa uutta tietoa harvinaisista aivosairauksista

04.11.2019

Turun yliopistossa ja Turun yliopistollisessa keskussairaalassa työskentelevä apulaisprofessori, lääketieteen tohtori Juho Joutsa määritti yhdessä Harvardin yliopiston neurologien kanssa niin kutsutun Holmesin vapinan todennäköisen alkuperän aivoissa. Tulokset tarjoavat myös muiden harvinaisten aivosairauksien alkuperän selvittämiseen uuden lähestymistavan, joka tavanomaisia aivokuvantamistekniikoita käyttämällä ei olisi mahdollinen. Tutkimustulokset julkaistiin arvostetussa Annals of Neurology -tiedelehdessä.

Aivojen kolinerginen järjestelmä muuttuu aivovamman seurauksena (Väitös: LL Anna Östberg, 11.10.2019, neurologia)

Aivovamman merkittävimmäksi arkielämää haittaavaksi jälkioireeksi koetaan kognitiiviset oireet, mutta niiden tarkat mekanismit eivät ole tiedossa. LL Anna Östberg selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan aivojen kolinergisen järjestelmän toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia PET- ja MRI-kuvantamisen keinoin. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että asetyylikoliinijärjestelmässä tapahtuu aivovamman jälkeen pysyviä muutoksia, jotka ovat yhteydessä kognitiiviseen toipumiseen.

Uusi kuvantamistekniikka paljasti liikehäiriösairaus dystonian alkuperän aivoissa

04.06.2019

Turun yliopiston apulaisprofessori (1.9.2019 alkaen), dosentti Juho Joutsa on yhteistyössä Deakin yliopiston (Australia) ja Harvardin yliopiston (USA) tutkijoiden kanssa onnistunut paikantamaan liikehäiriösairaus servikaalisen dystonian todennäköisen alkuperän aivoissa. Löydökset saattavat johtaa uusien tehokkaampien hoitomuotojen jäljille. Tulokset julkaistiin Brain-lehdessä, joka on yksi arvostetuimpia neurologian ja neurotieteen alan tiedelehtiä.

Toiminnallisilla riippuvuuksilla ja päihderiippuvuuksilla on erilainen neurobiologia (Väitös: LL Joonas Majuri, 15.3.2019, neurologia)

Toiminnalliset riippuvuudet eroavat toisistaan aivojen hermovälittäjäaineiden ilmentymisen osalta. LL Joonas Majurin Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus paljasti, että kaksi toiminnallista riippuvuutta, rahapeliriippuvuus ja ahmintahäiriö, ovat paitsi keskinäiseltä neurobiologialtaan erilaisia, ne myös eroavat päihderiippuvuuksista. 

Tutkimus kliinisten neurotieteiden oppiaineessa

Neurologiset sairaudet ovat ikääntyvässä väestössä hyvin yleisiä ja etenkin aivoverenkierto- ja muistisairaudet ovat yhteiskunnalle jatkuvasti kasvava menoerä. Näiden ja muiden neurologisten sairauksien, kuten MS-taudin, Alzheimerin taudin ja Parkinsonin taudin hoitoa ja patofysiologiaa tutkitaan aktiivisesti oppiaineen alaisuudessa. Merkittäviä tutkimusprojekteja on meneillään myös aivovammoihin liittyen.