MSc Abigail Kusi Amponsah kartoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan ghanalaisten sairaanhoitajien osaamista ja hoitokulttuuria lasten kivun hoidossa. Tämän tiedon pohjalta Amponsah kehitti lasten kivun hoidon koulutusohjelman sairaanhoitajille terveydenhuollon toimintaympäristöön, jossa resurssit ovat rajalliset.
TtM Kati Kulju laati väitöstutkimuksessaan eettisen osaamisen käsitteen kokonaisvaltaisen määritelmän terveydenhuollossa. Kuljun väitöstutkimus osoittaa, että fysioterapeutit kohtaavat työssään jopa viikoittain eettisiä ongelmia, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan eettistä osaamista. Väitöstutkimuksessa kehitettiin myös uusi menetelmä eettisen osaamisen itsearviointiin.
Internet-perustainen opetusohjelma parantaa kotihoidon hoitotyöntekijöiden tietoja laskimohaavan hoidosta. TtM Minna Ylösen Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus tuotti lupaavia tuloksia hoitotyön täydennyskoulutuksen näkökulmasta, sillä opetusmateriaalina käytettiin internetissä olemassa olevaa näyttöön perustuvaa materiaalia, joka on muutenkin hoitohenkilökunnan saatavilla.
Turun yliopistossa väittelevän TtM Elina Aitamaan tutkimuksessa selviää, että terveydenhuollon organisaatioissa toimivat hoitotyön johtajat, eli johtavat hoitajat, ylihoitajat ja osastonhoitajat, kohtaavat työssään lukuisia eettisiä ongelmia. Laajoihin kysely- ja haastatteluaineistoihin pohjautuva tutkimus antaa eväitä hoitotyön johtajien työn sisällön ja koulutuksen kehittämiseen.
Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta on myöntänyt rahoituksen 31 uudelle tutkijatohtorille. Turun yliopistosta tutkijatohtorin kolmivuotisen rahoituksen sai kielentutkija Jenny Paananen.
Turun yliopiston hoitotieteen laitos sijoittui sijalle 30 vuoden 2020 QS World University Rankings by Subject: Nursing -vertailussa.
Hoitotyön arkihaasteena on varmistaa riittävä hoitohenkilökunnan määrä ja osaaminen, mihin kuluu nykyisellään paljon aikaa ja vaivaa. Outi Tuominen kehitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan sairaaloiden päivittäisen resursoinnin mallin, jonka avulla henkilöstövoimavarat voidaan hyödyntää paremmin. Päivittäiseen resursointiin kannattaa panostaa, koska se tehostaa organisaation jo palkattujen hoitajien työpanoksen kohdistamista kustannustehokkaasti oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan.
Sairaanhoitajakoulutuksen viimeiseen harjoittelujaksoon kannattaa panostaa, sillä hyvä harjoittelukokemus voi helpottaa opiskelijan siirtymistä sairaanhoitajan rooliin. Onnistunut harjoittelu voi myös vähentää sairaanhoitajien työpaikasta ja ammatista lähtemisaikeita ensimmäisinä työvuosina. Anu-Marja Kaihlasen Turun yliopistossa esitettävä väitöstutkimus tarkasteli sairaanhoitajakoulutuksen viimeistä ohjattua harjoittelujaksoa ja sen merkitystä siirryttäessä opiskelijan roolista sairaanhoitajan rooliin.
Tyypin 2 diabeetikkoja tulisi motivoida ottamaan enemmän vastuuta hoidostaan, osoittaa MSc FangFang Zhaon Turun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus. Zhao osoitti, että teoriapohjainen opetus vaikuttaa omahoitoon enemmän kuin rutiiniomainen opetus. Myös objektiivisella tuella oli merkitystä. Lisäksi omahoitotoimenpiteiden todettiin olevan yhteydessä potilaan kokeman stressin vähenemiseen ja subjektiivisen hyvinvoinnin parantumiseen.