Riitta Lahesmaalle Jane ja Aatos Erkon säätiöltä 1,7 miljoonaa
Turun biotiedekeskuksessa toimivalle akatemiaprofessori Riitta Lahesmaalle on myönnetty 1,7 miljoonaa euroa T-solujen tutkimukseen.
Turun biotiedekeskuksessa toimivalle akatemiaprofessori Riitta Lahesmaalle on myönnetty 1,7 miljoonaa euroa T-solujen tutkimukseen.
Lääketieteen Nobel-palkinto myönnettiin 7.10.2019 Gregg Semenzalle, Sir Peter Ratcliffelle ja William Kaelille heidän tekemästään solujen perustutkimuksesta. Turun yliopiston dosentti Panu Jaakkola kuului vuosina 1999–2001 Ratcliffen tutkimusryhmään ja oli pääkirjoittajana palkintoon yhdistetyssä tutkimuksessa, joka käsitteli solujen reagointia käytettävissä olevaan happeen. Jaakkola jatkoi aiheen tutkimista Turun yliopistossa vuosina 2001–2019.
Turussa järjestetään vuonna 2022 ensimmäistä kertaa kansainvälinen ECCB-kongressi. Puheenjohtajana toimii Turun biotiedekeskuksen tutkimusjohtaja Laura Elo.
Corporate Corner tukee yliopiston ja liikemaailman yhteistyötä ja yhteiskehittelyhankkeita. Se auttaa akateemisia ja yritystutkijoita löytämään toisensa, kehittämään uusia ideoita ja tuotteita sekä keksimään kokonaan uudenlaisia ratkaisuja ongelmiin. Corporate Corner tuo asiantuntijat saman pöydän ääreen keskustelemaan, kehittämään ja innovoimaan yhdessä eri tieteen aloilla. Jaettujen ideoiden, tietotaidon, resurssien ja infrastruktuurin avulla Corporate Corner synnyttää uusia toimintamahdollisuuksia ja tukee yhteiskunnan hyvinvointia ja taloudellista kasvua.
Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen teknologiapalveluita tuottava ja biotieteen huippututkimukseen kytkeytynyt Turun biotiedekeskus viettää 30-vuotisjuhlavuottaan. Keskiviikkona 2.10. keskus kutsuu sidosryhmänsä ja yhteistyökumppaninsa seminaariin, jossa esitellään toiminnan saavutuksia vuosien varrelta. Myös median edustajat ovat tervetulleita tilaisuuteen. Päivän teemana on erityisesti se, miten korkean tason avoimen saatavuuden teknologiakeskukset mullistavat tieteen tekemisen edellytyksiä.
Turun biotiedekeskuksen tutkijat ovat löytäneet verenkierron molekyyleistä muutoksia, jotka saattavat osoittautua uusiksi tyypin 1 diabeteksen merkkiaineiksi. Uudet löydökset voivat auttaa selvittämään sairauden alkuvaiheen mekanismeja.
Enterovirusinfektiot ovat yleisiä ja usein melko vähäoireisia virusinfektioita, joiden ajatellaan liittyvän myös tyypin 1 diabeteksen puhkeamiseen. Tyypin 1 diabetes on sairaus, jossa haiman insuliinia tuottavat beetasolut tuhoutuvat, ja se on Suomessa yleisempi kuin missään muualla maailmassa. Turun ja Tampereen yliopistojen tuore tutkimus tukee yhteyttä enterovirusinfektioiden ja tyypin 1 diabeteksen välillä.
Turun Biotiedekeskus juhlistaa 30-vuotissyntymäpäiväänsä 22.–23.8.2019 järjestettävällä symposiumilla, jonka teemana on immuunijärjestelmän toiminta elämän eri vaiheissa. Turun biokeskuksen BioCity Turun vuosikokous on muodostunut biotieteiden ja molekyylilääketieteen tärkeimmäksi kokoukseksi Turussa. Puhujat edustavat maailmanluokan huippututkimusta ja tilaisuuteen osallistuu neljäsataa tutkijaa.
Uusimmilla geenitutkimuksen tekniikoilla toteutettu tutkimus paljasti, että tyypin 1 diabetekseen sairastuvilla lapsilla tiettyjen geenien joukko aktivoituu jo varhain ennen taudin puhkeamista. Tutkimustulos luo perustan ykköstyypin diabetekselle alttiiden lapsien tunnistamiseen ennen sairastumista.
Uusi tutkimuslöytö liittyy SORLA-nimiseen proteiiniin, jonka geenivirheiden tiedetään säätelevän Alzheimerin tautia. Sen toimintaa on tutkittu aiemmin lähinnä aivoissa, mutta nyt toimintaa selvitettiin syöpäsoluissa. Akatemiaprofessori Johanna Ivaskan johtama tutkimusryhmä havaitsi, että SORLA-proteiini ilmeni voimakkaasti nk. HER2-positiivisissa syövissä, ja sen estäminen soluissa esti myös näiden syöpätyyppien kasvun.