Humppilan Järvensuon arkeologisissa kaivauksissa löytyi poikkeuksellinen kivikautinen taide-esine. Ainoa lajissaan oleva veistos laajentaa käsitystämme pohjoisten alueiden kivikautisten väestöjen maailmankuvasta, taiteesta ja rituaaleista.
Kaarinassa Ravattulan Ristimäellä sijaitsevan Suomen tähän asti vanhimman tunnetun kirkon ympäristöön on haudattu noin 400 vainajaa. Turun yliopiston arkeologian oppiaineen tutkimuksissa vuosina 2010–2016 kaivettiin kaikkiaan 61 ruumishautaa. Tuoreet laboratoriotutkimukset ovat paljastaneet haudoista arkeologisesti merkittäviä jäänteitä, jotka täydentävät kuvaa rautakauden ja keskiajan taitteen hautausrituaaleista Varsinais-Suomessa.
Turun Koroistenniemi, jossa sijaitsi katolisen kirkon hallinnollinen keskus 1200-luvulla, oli Manner-Suomen ensimmäinen paikka, jossa tiiltä käytettiin rakennusmateriaalina. Arkeologian väitöstutkimuksessa selvitettiin varhaista (1250–1430) tiilen käyttöä keskiaikaisen Suomen alueella.
Osana Turun yliopiston arkeologian oppiaineen tutkimushanketta Suomen vanhimmalta tunnetulta kirkonpaikalta, Kaarinan Ravattulan Ristimäeltä, on hautalöytöjen laboratiivisissa tutkimuksissa saatu esiin Suomen vanhimpien kangassukkien jäänteet. Sukat tunnistettiin ruumishaudasta 41/2016, joka on kuulunut 160–165 cm pitkälle naiselle. Vainaja on haudattu 1100- ja 1200-lukujen vaihteessa Ravattulan kirkon viereen lauta-arkussa, käsivarret vyötärölle taivutettuina.
Seilin saarella tehdään arkeologisia kaivauksia 8.-19.7.2019. Kohteista otetaan maaperänäytteitä, joista tutkitaan syksyllä kasvi- ja eläinperäinen aines. Rajatulle määrälle kiinnostuneita on mahdollisuus tutustua kaivauksiin saarella opastuskierroksilla 17.–18.7. Hankkeesta juuri valmistuneella videolla esitellään monipuolista tutkimusta.
Kiehtooko sinua menneisyys esihistoriasta nykypäivään ja haluatko perehtyä muutoksiin ihmisten ajattelutavoissa, ympäristössä ja aineellisessa kulttuurissa? Oletko kiinnostunut historian merkityksestä ja vaikutuksesta nykyaikaan?
Arkeologisissa kaivauksissa löytyneiden kasvinäytteiden analyysi paljastaa, että rukiin viljely alkoi yleistyä Suomessa 1000-luvulla. Mia Lempiäinen-Avci tarkastelee Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, kuinka viljely, talous, ruokavalio, kaupankäynti ja kasvien levinneisyys näkyvät Etelä-Suomen arkeologisessa ja historiallisessa aineistossa 1000–1900-luvuilla.
Turun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa on laaja valikoima historia-aineita, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen aineita sekä kieli- ja käännöstieteitä. Humanististen tieteiden opinnot antavat hyvät valmiudet tulkita ja ymmärtää nykypäivän ilmiöitä ja tapahtumia sekä niiden kulttuurisia ja yhteiskunnallisia taustoja.