Varhaiskasvatuksen opettajan opintoja avoimessa yliopistossa
Aiotko hakea varhaiskasvatuksen opettajan koulutukseen tai tarvitsetko kasvatustieteellistä tietoa työssäsi pienten lasten parissa?
Aiotko hakea varhaiskasvatuksen opettajan koulutukseen tai tarvitsetko kasvatustieteellistä tietoa työssäsi pienten lasten parissa?
Turun yliopiston Sote-akatemia on saanut Opetushallitukselta rahoituksen uudenlaisen opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksen järjestämiseksi vuosina 2022–2023. Maksuttomalla koulutuksella vahvistetaan kaikkien kasvatus- ja oppimisyhteisöjen ammattilaisten osaamista lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi.
Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen järjestäjät voivat jatkossa tarkastella Tiedonkeruut.fi-palvelun avulla, mitä tutkimuskyselyitä heidän toimialalleen on tulossa ja milloin. Ennakointi auttaa aikatauluttamaan kyselyihin vastaamisen ja panostamaan myös vastausten laatuun.
Turun yliopiston Brahea-keskuksen ja opettajankoulutuslaitoksen hanke VARIANTTI – maahanmuuttajataustaisten varhaiskasvattajien pätevöitymiskoulutuksen 2019–2021 tavoitteena on edistää maahanmuuttajataustaisten varhaiskasvattajien työllisyyttä sekä vastata nopeavaikutteisesti valtakunnalliseen varhaiskasvatuksen opettajapulaan.
Lapsiin ja hyvinvointiin panostaminen pitää aloittaa jo varhaiskasvatusiässä. Vaatimus nousi laajalti esille Turun yliopiston SuomiAreenan Unelmana osallisuus -keskustelussa. Osattomuuden ja lapsiperheköyhyyden yhteyttä tutkivan professori Johanna Kallion mukaan taloudellisessa niukkuudessa kasvavien perheiden lapsilla on todettu olevan heikompi itsetunto ja harvemmin selkeitä suunnitelmia vaikkapa opintojen suhteen. Varhaiskasvatuksessa olisikin panostettava jokaisen lapsen kannustamiseen ja hänen kykyjensä uskomiseen.
Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset tarvitsevat tukea erityisesti varhaiskasvatuksen vuorovaikutustilanteisiin kiinnittymiseen, selviää kasvatustieteiden maisteri Outi Arvolan Turun yliopistoon tekemästä väitöstutkimuksessa. Tuloksissa korostui yhteys leikkiin, erityisesti mielikuvaleikkiin, sillä lasten osallisuus näkyi erityisesti roolileikkitilanteissa ja kaverisuhteissa.
KM Katja Tervahartiala tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan lasten fysiologista stressinsäätelyä mittaamalla lasten vuorokausikortisolitasoja sekä kotihoidossa että varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksen perusteella iltapäivän tunnit saattavat olla lapsille jonkin verran kuormittavampia varhaiskasvatuksessa kuin kotona. Tulokset kuitenkin osoittavat, että suomalainen varhaiskasvatusympäristö ei lisää merkittävästi pienten lasten stressiä, eivätkä kortisolitasot juurikaan eroa kotipäivien ja päiväkotipäivien välillä.
Lapsi kiinnostuu luontaisesti kirjallisuudesta, mutta aikuisten tehtävänä on tukea lapsen ja kirjallisuuden välisen yhteyden syntymistä. Miten sen voi tehdä, siihen vastaa tutkijoiden Juli-Anna Aerilan ja Merja Kauppisen tuore teos Kirjasta kaveri. Kirja on suunnattu erityisesti varhaiskasvatusikäisten lasten lukuinnostuksen sytyttämiseen.
Suomen ensimmäinen yliopistollinen harjoittelupäiväkoti Rauman pikkunorssi avaa tammikuussa ovensa ensimmäisille lapsille. Johtaja Anne Toivosen mukaan pikkunorssi on päiväkoti, jossa kaikki toimintaa pohjaa uusimpaan tutkittuun tietoon ja siten se voi toimia. Tavoitteena on toimia myös mallina muille päiväkodeille. Rauman opettajankoulutuslaitoksen varhaiskasvatuksen opiskelijoille pikkunorssi avaa suuresti kaivattuja harjoittelupaikkoja.
Kasvatustieteiden tutkinnon suorittaneille suunnattu koulutus varhaiskasvatuksen opettajiksi alkaa Turun yliopistossa marraskuussa 2020. Haku koulutukseen on auki 15.9. asti.