Asiasana: kansallinen suun terveystieteiden tohtoriohjelma (FINDOS Turku)

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Ihmisen bakteerimikrobisto muuttuu papilloomaviruksen yhteydessä (Väitös: HLL Heidi Tuominen, 8.5.2020, suupatologia ja -radiologia)

Ihmisen bakteerimikrobisto vaikuttaa olevan erilainen papilloomavirusinfektion (HPV) yhteydessä. HLL Heidi Tuomisen väitöstutkimuksessa selvisi, että limakalvon bakteerimikrobiston koostumus äidin suussa, kohdunkaulalla ja istukassa sekä lapsen suussa oli erilainen, kun verrattiin HPV-DNA-positiivisten näytteiden bakteereita HPV-negatiivisten näytteiden bakteerikoostumukseen. Olennainen löydös oli, että HPV-positiivisissa näytteissä todettiin enemmän erilaisiin tautiprosesseihin liitettyjä bakteereita.

Motivaation tukeminen parantaa suun terveyttä ja potilaiden omahoitoa (Väitös: TtM Mirkka Järvinen, 24.4.2020, sosiaalihammaslääketiede)

Jo lyhytkin suun terveydenhoidon ammattilaisille annettu käyttäytymistieteellisten menetelmien koulutus voi lisätä omahoidon ohjauksen potilaslähtöisyyttä ja sitä kautta tukea potilaan motivaatiota ja omahoitoa, käy ilmi suuhygienisti, TtM Mirkka Järvisen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa.

Uutta tietoa naissukuhormonien ja suun bakteeritulehdusten yhteydestä (Väitös: DDS, MSc Dareen Fteita, 4.4.2020, parodontologia)

Prevotella intermedia -ryhmään kuuluvia anaerobisia bakteereita esiintyy ihmisillä pääasiassa suuontelossa. Niille on ominaista kyky hyödyntää kasvussaan naissukupuolihormoneja estrogeenia ja progesteronia. Turun yliopistossa väittelevä DDS, MSc Dareen Fteita selvitti, miten naissukuhormoni estradioli vaikuttaa näiden bakteerien kasvuun ja taudinaiheuttamiskykyyn.

FINDOS Symposium 2019 keräsi suu- ja leukakirurgian huippuosaajat Turkuun

14.06.2019

Kansallinen suun terveystieteiden tohtoriohjelma FINDOS-Turku (Finnish Doctoral Programme in Oral Sciences) järjesti sarjassaan kymmenennen FINDOS Symposiumin Turun yliopiston hammaslääketieteen laitoksella 9.-10.5.2019. Tilaisuudessa kuultiin kasvojen ja kallon alueen korjaavasta kirurgista ja miten uudet biomateriaalit, 3D-mallinnustekniikan käyttäminen ja kehittyvä kantasolututkimus mahdollistavat yhä paremman lopputuloksen potilaan kannalta.

Hammaspaikat ovat nyt hampaan tavoin monikerroksisia (Väitös: DDS Tarek Omran, 1.11.2019, biomateriaalitiede)

Reikiintyneiden hampaiden korjaamisessa käytetään yleisimmin yhdistelmämuoveja, jotka ovat käytännössä syrjäyttäneet amalgaamin. Vaikka yhdistelmämuoveja on kehitetty kymmeniä vuosia, niiden käyttö on perustunut yhden materiaalin tekniikkaan, eikä hammaspaikoissa ole jäljitelty hammasluusta ja kiilteestä muodostuvaa monikerroksista rakennetta. DDS Tarek Omran osoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, että monikerrosrakenteinen hammaspaikka on vahvempi kuin tavanomainen paikka.