Englannin kielen käyttäminen harrastuksissa tukee kielitaidon kehittymistä, jos harrastukseen liittyy aktiivista havainnointia, muistamista ja ongelmanratkaisua. Marja-Leena Niitemaa tarkasteli väitöstutkimuksessaan lukiolaisten englannin sanaston osaamista.
Murteista puhuttaessa mieleen tulevat usein murrealueita ja -rajoja kuvaavat murrekartat. FM Lotta Aarikka käsittelee väitöstutkimuksessaan, miten rajoja on tosiasiassa vaikea vetää. Tutkijoiden oma kielellinen historia ja kielitaju vaikuttavat myös murteita käsittelevään tutkimukseen.
Namibialaiset alakoulun opettajat käyttävät opetuksessaan keinoja, jotka auttavat englantia taitamattomia oppilaita selviytymään englanninkielisessä luokassa. Monikielisiä menetelmiä käytettiin kuitenkin suunnittelemattomasti, satunnaisesti ja yksikanavaisesti. Monikielisen opetuksen kehittäminen edellyttää opettajien kielipolitiikan soveltamista koskevien käsitysten haastamista sekä tehokkaiden monikielisten käytänteiden sisällyttämistä opettajien koulutukseen.
Käännösalan yrityksen toiminnan simuloimiseen perustuvan kurssin itseohjautuvassa oppimisympäristössä oppimistulosten seuranta on tavallista haastavampaa. Toisin kuin tavallisella käännöskurssilla, arvioitavana on useita työnkulun eri toimintoja, ja arvioinnin kohteena on sekä yksittäinen opiskelija että opiskelijatiimi. Minäpystyvyyden käsitteeseen perustuvat opiskelijakyselyt kurssin aikana ovat kuitenkin toimiva tapa täydentää perinteisiä arviointitapoja.
Kaikkeen ulkomailta tulevaan suhtaudutaan Venäjällä tänä päivänä varauksella. Venäjän duumassa valmistellaan lakia, joka taistelee “anglismeja”, eli englannin kielestä tulevia lainasanoja, vastaan. Viimeisten vuosikymmenten aikana venäjän kieli on saanut paljon lainasanoja esimerkiksi englannista, ranskasta, saksasta, hollannista, japanista ja jopa suomesta. FM Gustaf Olsson tutki väitöskirjassaan venäjän kielen uusia lainaverbejä ja sitä, miten ne sopeutuvat venäjän kielioppiin ja muodostavat aspektipareja. Mikään kieli ei ole “puhdas”, vailla ulkomaalaisia vaikutteita.
Amerikkalaiset sanomalehdet sisälsivät 1700- ja 1800-luvuilla kymmeniä tuhansia ilmoituksia, joiden avulla orjanomistajat pyrkivät saamaan kiinni heiltä paenneita henkilöitä. FM Susanna Mäkinen tutki englannin kielen alaan kuuluvassa väitöskirjassaan näiden ilmoitusten kieltä ja rakennetta. Tutkimus osoitti, että vaikka ilmoitusten peruspiirteet säilyivät melko muuttumattomina, eri alueiden välisiä eroja ja muutoksia ajan kuluessa oli löydettävissä. Monet ilmoitusten sanavalinnoista tukivat odotetusti orjuusinstituutiota ja orjanomistajien näkökulmaa.
Mariann Bernhardt tarkasteli suomalais-ugrilaisten kielten tutkimuksen alaan kuuluvassa väitöskirjassaan Venäjän Volgan alueella puhuttavien mordvalaiskielten, ersän ja mokšan, määräisyyden ilmaisukeinoja ja transitiivisten eli objektin sisältävien lauseiden monimutkaista rakennetta.
Sirkku Ruokkeinen tutkii väitöskirjassaan kirjoihin kohdistuvia asenteita kirjatuotannon kaupallistumisen alkuaikoina renessanssiajan Englannissa. Tutkimuksen mukaan ennakkoasenteet ohjaavat tekstin tulkintaa. Nykyään ennakkoasenteita kirjoja kohtaan luodaan mainoksilla. Renessanssiajan Englannissa mielikuvia pyrittiin luomaan arvostelemalla teosta esipuheessa.
Väitöstutkimuksessa tarkastellaan norjansuomalaisten nuorten monisanaisten ilmausten hallintaa suullisessa ja kirjoitetussa tuotoksessa sekä norjankielisessä idiomitestissä. Tutkimus tarjoaa uutta tietoa sosiolingvistisesti suuntautuneen monikielisyystutkimuksen sekä toisen kielen tutkimuksen aloille, ja sen tuloksia voidaan hyödyntää kielten opetuksessa.
Filosofian maisteri Krista Teeri-Niknammoghadam tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, millaisia merkityksiä sellaisilla sanoilla kuin edessä, edellä, eteenpäin tai edempänä on. Tutkimus osoitti, että kyseisillä sanoilla kuvataan paljon muutakin kuin sijaintiin liittyviä suhteita.