Asiasana: kieli- ja käännöstieteiden tohtoriohjelma (Utuling)

Englanti on nykyään tieteen valtakieli, mutta keskiajalla se oli vasta nousemassa tieteen kieleksi latinan rinnalle. Filosofian maisteri Sara Norjan väitöstutkimus osoitti, että englanti oli varteenotettava tieteen kieli jo 1400-luvun alkemiaa käsittelevissä latinasta käännetyissä teksteissä. Norja toi tutkimuksessaan kaikkien ulottuville aiemmin arkistojen kätköihin hautautuneen keskiaikaisen alkemiaa käsittelevän tekstin.

Filosofian maisteri Karita Suomalainen tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan yksikön 2. persoonan muotojen käyttöä suomenkielisissä arkikeskusteluissa. Tutkimus osoitti, että yksikön 2. persoonalla voidaan tehdä muutakin kuin viitata puhekumppaniin ja puhutella tätä.

Käännöstä ei välttämättä tehdä alkukielisestä tekstistä, vaan se voidaan tehdä myös välikielen kautta – tekstistä, joka on jo itsessään käännös. Toisinaan kääntäjä käyttää työssään useita erikielisiä versioita. Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa selvisi, että välikielinen kääntäminen on moniulotteinen, joskus usean toimijan yhteistyönä toteutettava prosessi. Tutkimuksessa selvisi myös, että koneoppiminen tarjoaa kehityskelpoisen apuvälineen välikielisten käännösten tunnistamiseen ja tutkimiseen. 

Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa selvisi, että saamenkielisen väestön elinkeinot olivat rautakaudella luultua monipuolisemmat. FM Minerva Pihan arkeologiaa ja kielitiedettä yhdistävä tutkimus osoitti, että Keski-Skandinavian alueella asunut saamenkielinen väestö harjoitti karjanhoitoa jo ennen poropaimentolaisuuden syntyä 700-luvulla. Tutkimus osoitti myös, että arkeologian ja kielitieteen yhdistämisestä on apua kielihistoriallisen aineiston ajoituksessa.

Väitöstutkimuksen mukaan vieraskielisen puheen sujuvuutta ylläpidetään, vastoin yleistä käsitystä, esimerkiksi toistoilla ja täytetyillä tauoilla. Keskustelutilanteissa oppijat myös tekevät yhteistyötä sujuvuuden ylläpitämiseksi. Tutkimus tarjoaa uutta tietoa vieraan kielen puheen sujuvuuteen vaikuttavista tekijöistä, ja tuloksia voidaan hyödyntää kielten opetuksessa ja kielitaidon arvioinnissa.

FM Aino Liira tutkii Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, mitä eroavaisuudet keskienglanninkielisen kronikan eri kopioiden välillä kertovat tekstin tuottajien pyrkimyksistä ohjata lukijaa. Tekstiä ympäröiviin parateksteihin keskittyvä tutkimus tarjoaa uutta tietoa tekijyydestä ja kansankielisen tiedon välittämisestä keskiajan ja uuden ajan taitteessa.

Väitöskirjassa tutkitaan ensimmäistä kertaa irrationalismin, esoterismin, vuoriston kokemisen ja alpinismin välisiä monisyisiä suhteita 1900-luvun alun Euroopassa. Erilaiset kulttuuriin vaikuttaneet suuntaukset jättivät jäljen alpinismiin Italiassa 1900-luvun kolmena alkuvuosikymmenenä, maan yhteiskunnan ja historian kannalta kriittisellä hetkellä.

Ruotsin kielen sanajärjestyksen oppiminen on osoittautunut haastavaksi toisen kielen oppijoille ensikielestä riippumatta ja se noudattaa tiettyä oppimisjärjestystä opetuksesta huolimatta. FM Anne-Maj Åberg tutkii Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, millainen vaikutus kieliopin opettamisella on ruotsin sanajärjestyksen oppimisessa suomenkielisillä yliopisto-opiskelijoilla.

Monikielisyys on keskeinen osa karibialaista kaunokirjallisuutta. FM Laura Ekberg tutkii Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, miten suomentaja ratkaisee monikielisen kaunokirjallisuuden kääntämisen haasteita. Tutkimuksen mukaan suomentajat näkevät haasteet positiivisena mahdollisuutena omiin luoviin ratkaisuihin.

Monikielinen kielenkäyttö on yleinen piirre Britannian uuden ajan alun (n. 1500–1700) teksteissä. FM Aleksi Mäkilähde esittää Turun yliopistossa tarkastettavassa englannin kielen väitöstutkimuksessaan, että tällaiset kielenkäyttötavat opittiin jo koulutasolla.