Asiasana: molekulaaristen biotieteiden tohtoriohjelma (DPMLS)

FM Martina Lerche selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, miten solun ympäristön fyysikaaliset ominaisuudet vaikuttavat solun toimintaan sen tarttumista välittävien proteiinien kautta. Lisäksi tutkimuksessa osoitettiin, että solun tarttumisreseptoreiden aktiivisuuden säätelyllä on tärkeä rooli rintarauhasen kehityksessä ja toiminnassa.

Antrasykliinit ovat laajasti käytettyjä syöpälääkkeitä, jotka ovat tällä hetkellä mukana 500 kliinisessä tutkimuksessa ympäri maailmaa. Antrasykliinien käyttöä rajoittavat niiden vakavat sivuvaikutukset. MSc Benjamin Nji Wandin väitöstutkimuksessa selvisi, että pienet muokkaukset antrasykliinien rakenteeseen voivat merkittävästi parantaa niiden bioaktiivisuutta sekä vähentää niiden toksisuutta.

Sairauksien testaaminen pikatestillä nopeasti ja helposti on mahdollista menetelmän suorituskykyä parantamalla. DI Iida Martiskainen kehitti väitöstutkimuksessaan pikatestejä virusinfektioiden ja sydäninfarktin diagnostiikkaan teknologialla, jolla voidaan parantaa menetelmän herkkyyttä ja kvantitatiivisuutta verrattuna tyypilliseen pikatestiteknologiaan. Näin voidaan päästä lähemmäs laboratoriotasoista diagnostiikkaa olosuhteissa, joissa ei ole pääsyä laboratorioon.

FM Heta Mattila esittää väitöstutkimuksessaan uuden selityksen sille, kuinka valo vahingoittaa yhteyttäviä eliöitä. Vaikka valo onkin yhteytyksen eli fotosynteesin energianlähde ja siten elintärkeää, valo myös vaurioittaa kasvien ja muiden yhteyttävien eliöiden yhteytyskoneistoa.

MSc Sara Alegre selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, miten kasvuvalo vaikuttaa lehtimäisten vihannesten kemialliseen koostumukseen.

FM Johanna Jokioja selvitti väitöstutkimuksessaan violettien perunoiden ja niiden väriuutteen vaikutusta ihmisen aterianjälkeiseen hiilihydraattien aineenvaihduntaan ja tulehdusmerkkiaineisiin. Tutkimus antaa viitteitä siitä, että antosyaniineja sisältävien violettien perunoiden syöminen edesauttaa aterianjälkeisen verensokerin hallintaa.

Ravintorasvojen rooli ruokavaliossa herättää paljon keskustelua. Usein keskustelun aiheena ovat rasvahappojen tyydyttyneisyyttä kuvaava kaksoissidosten määrä ja sidosten rakenteet sekä niiden vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin. FM Marika Kalpion Turun yliopistossa tarkastettava väitöskirjatutkimus keskittyy julkisessa keskustelussa sivuutettuun, mutta tieteessä keskeiseen kysymykseen eri rasvahappojen sijaintipaikosta molekyylissä. Rasvahappojen sijainnilla on vaikutusta moniin ravitsemuksellisiin, biokemiallisiin ja teknologisiin ilmiöihin. 

Väitöstutkimuksen mukaan ruoan väreillä voidaan lisätä lounasruoan houkuttelevuutta. Värikästä ruokaa pidetään vaihtelevana ja monipuolisena, kun taas väritön ruoka mielletään yksipuoliseksi, tylsäksi ja mauttomaksi. Värien avulla voidaan esimerkiksi lisätä mielikuvaa ruoan vaihtelevuudesta, jota yleensä pidetään lounaalla toivottavana ominaisuutena. Lounasruoassa visuaalisesti houkuttelevina pidetään ruoalle tyypillisiä ja selkeitä värejä, jotka edistävät ruoan sujuvaa havainnointia ja tunnistamista.

FM Juha Kurkela tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan sinilevien eli syanobakteerien RNA-polymeraasia. RNA-polymeraasi tuottaa ohjeet proteiinien valmistukseen aktivoimalla geenejä. Tutkimus tuo uutta tietoa syanobakteerien sopeutumisesta nopeasti muuttuviin ympäristöolosuhteisiin.

Sinilevissä ilman hiilidioksidi sitoutuu yhteyttämisreaktioiden kautta kemiallisiin yhdisteisiin, joita voidaan jalostaa kulutusyhteiskunnan tarpeisiin. Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin sinilevien käytön mahdollisuuksia ja rajoituksia bioteknologian solutehtaina.