Mikrolevät ja syanobakteerit eli sinilevät runsastuvat, jos vesistöön lasketaan huonosti puhdistettuja jätevesiä. Dimitar Valevin väitöstutkimuksessa selvitettiin, voidaanko näiden eliöiden ravinteiden tarvetta hyödyntää jätevesien puhdistamiseen. Jätevesiä puhdistavat eliöt voisivat mahdollisesti samalla tuottaa auringonvalon energian avulla arvokkaita yhdisteitä.
FM Antti Kulmala tutki väitöstyössään hiljaisten mutaatioiden vaikutusta kahden laajasti käytetyn sitojaproteiinityypin tuottoon Escherichia coli -bakteerissa. Kulmalan väitöstutkimuksessa havaittiin, että hiljaisilla mutaatioilla on mitä moninaisimpia vaikutuksia proteiinituottoon ja tuottoisännän elinkykyyn.
Kestävän kehityksen mukaista kemikaalien tuottoa syanobakteereissa voidaan merkittävästi parantaa ottamalla käyttöön uusia synteettisen biologian työkaluja syanobakteerien muokkauksessa, osoittaa Turun yliopistossa tarkastettava Kati Thielin väitöstutkimus. Fotosynteettinen syanobakteeri toimii luonnollisena biologisena katalyyttinä, joka muuntaa yksinkertaiset lähtöaineet, hiilidioksidin ja veden, valoenergian avulla suoraan halutuksi lopputuotteeksi.
Turun kauppakorkeakoulun OP-salissa torstaina 5.3. käydyssä Three Minutes Thesis -finaalissa kisasi kymmenen tohtorikoulutettavaa. Sekä yleisö että tuomaristo valitsivat voittajaksi molekulaaristen biotieteiden tohtorikoulutettavan Shruti Jainin.
Perinteinen laboratoriodiagnostiikka vaatii kalliita laitteita ja osaavaa laboratoriohenkilökuntaa, joita ei usein ole saatavilla kehitysmaiden olosuhteissa. FM Teppo Salminen kehitti osana Turun yliopistossa tarkastettavaa väitöstutkimustaan herkkiä ja helppokäyttöisiä pikatestejä malarian, hepatiitti C:n ja hinkuyskän havaitsemiseen. Tutkimuksessa pikatestien herkkyyttä pystyttiin parantamaan kannettavalla mittalaitteella mitattavien valoa tuottavien nanopartikkelien avulla.
Suomessa noin 5000 miestä sairastuu joka vuosi eturauhassyöpään, joka on miesten yleisin syöpä. Turun yliopistossa väittelevä Msc Marjaana Ojalill tutki tarttumisreseptori α2β1-integriinin roolia eturauhassyövän kantasolujen jakautumisessa, lääkeaineherkkyydessä ja liikkumisessa. Ojalill selvitti myös eturauhassyöpäkasvainten soluväliaineen koostumuksen ja löysi useita valkuaisaineita, joihin syövän kantasolujen tarttumisreseptorit voivat kiinnittyä.
Kasvin yhteyttämiskoneisto on jatkuvasti alttiina vaurioille, joita voimakas valon määrän vaihtelu aiheuttaa. Sanna Rantala osoitti väitöstutkimuksessaan, että kasvin on ensiarvoisen tärkeää pitää yhteyttämiskoneistonsa sopivasti hapettuneessa tilassa, jotta se kestää valon määrän vaihtelun. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää, kun luodaan uudenlaisia kasveja ruoan ja energian tuotantoon, johon ilmastonmuutos ja kulutuksen kiihtyminen luovat paineita.
Elintarvikkeiden sienimyrkyt eli mykotoksiinit ovat vakava huolenaihe ihmisten ja eläinten terveydelle. Turun yliopistossa väittelevä Taha Hussien Abodalam selvitti tutkimuksessaan uusia tapoja tunnistaa, laskea ja luokitella mykotoksiineja tuottavia sieniä. Tutkimuksessa kehitetyillä mittausmenetelmillä voidaan arvioida mykotoksiiniriskiä ja vähentää elintarviketeollisuuden hukkaviljaa.
FM Tuuli Ahlstrand osoitti Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, että suubakteerin pinnan rakenteet pystyvät sitomaan ihmisen tulehduksen viestimolekyylejä eli sytokiineja. Bakteeri voi sytokiineja sitomalla kerätä tietoa isännän tulehdustilasta ja säädellä taudinaiheuttamiskykyään tai tulehduksen etenemistä. Tutkimustuloksista on apua vakavan ientulehduksen parodontiitin hoidon kehittämisessä.
Mikael Jämsä tutki Turun yliopistoon tekemässään väitöskirjassa mikrolevillä ja sinilevillä tuotettavaa bioenergiaa yhdistettynä jätevedenpuhdistukseen. Jämsä löysi lupaavan leväsolukannan biodieselin tuotantoon, joka samalla sitoi ravinteita jätevedestä tehokkaasti. Tulos vahvistettiin myös pilottimittakaavassa oikealla kunnallisella jätevedellä.