Asiasana: molekyylilääketieteen tohtoriohjelma (TuDMM)

Bakteriofageihin perustuvat biosensorit avaavat uusia mahdollisuuksia tautien luokitteluun. Janne Kulpakon Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassa tutkittiin bakteriofagehin perustuvia biosensoreita mikrobien ja biomarkkereiden havaitsemisessa. Tutkimus osoitti, että bakteriofagit osoittautuivat lupaaviksi biosensoreiksi yhdessä erilaisten luminesenssin sammuttajien kanssa.

LL Felix He osoitti väitöstutkimuksessaan filovirusten heikentävän luontaista immuniteettivastetta vähentämällä RIG-I:n kaltaisten reseptorien aktivoitumista, mikä johtaa heikentyneeseen interferonivasteeseen, ja filovirusten VP24-proteiinit vaikuttivat tyypin I ja III interferoni-geeniekspressioon.

Ebf-transkriptiotekijät tunnetaan mesenkymaalisten kantasolujen säätelijöinä. Ne vaikuttavat niin rasvasolujen, hermosolujen kuin luuta muodostavien solujen, osteoblastien, erilaistumiseen. Kohdentamalla Ebf1- ja Ebf2-transkriptiotekijöiden poistogeenisyys osteoblastien esiasteisiin, FM Vappu Nieminen-Pihalan väitöstutkimuksessa pystyttiin aiempaa tarkemmin selvittämään näiden merkitystä ja yhteisvaikutuksia luunmuodostuksessa.

MSc Alexey Sarapulov tutki patologian alan väitöskirjassaan B-lymfosyyttien, eli B-solujen, toimintaa. B-solut ovat vastuussa vasta-ainereaktioiden muodostuksesta ja sitä kautta osaltaan immuniteetin muodostumisesta taudinaiheuttajia vastaan. Uutta tietoa B-soluaktivaatiosta voidaan hyödyntää jatkossa esimerkiksi rokotteiden kehittämisessä.

FM Laura Virtasen patologian alan väitöstutkimuksessa selvitettiin, miten suomalaisessa väestössä esiintyvä LMNA-geenimutaatio vaikuttaa solujen tuman rakenteeseen ja solujen elinkelpoisuuteen sekä miten nämä muutokset vaikuttavat perinnöllisen laajentavan kardiomyopatian syntyyn. Tutkimuksessa selvisi, että mutaatio heikentää tumaa suojaavan tumalevyn rakennetta ja herkistää solut solukuolemalle stressin aikana.

Sami Pietilä totesi Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, että massaspektrometrian DIA-menetelmä soveltuu suolistomikrobiston analyysiin ja parantaa tulosten toistettavuutta verrattuna nykyisin käytössä olevaan menetelmään.

Essi Laajala on osoittanut Turun yliopistossa toteutetussa väitöstutkimuksessaan ensimmäistä kertaa, että tyypin 1 diabetekseen sairastuvien ja terveenä pysyvien lasten verinäytteissä on havaittavissa geenien ilmentymisen eroja jo hyvin varhain. Erot ovat nähtävissä jopa ennen taudin puhkeamista edeltävien tyypin 1 diabetekselle tyypillisten autovasta-aineiden ilmaantumista vereen. Tyypin 1 diabeteksen oireita edeltävien mahdollisimman varhaisten molekyylimekanismien ymmärtäminen on avainasemassa, jotta voitaisiin löytää keinoja taudin etenemisen pysäyttämiseksi.

Mohd Moin Khan tarkasteli Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa CIP2A-molekyyliä, jonka on esitetty olevan sovelias kohdemolekyyli syöpähoitojen kehittämiseen. Khanin tutkimustulosten perusteella CIP2A on merkittävä keskeisten immuunijärjestelmän solujen, T-auttajasolujen, toiminnan säätelijä. Väittelijän mukaan seuraavaksi tulisi tutkia CIP2A:n merkitystä esimerkiksi MS-taudissa ja immuunisolujen taistelussa syöpää vastaan.

Luu on dynaaminen kudos, jota muokataan jatkuvasti luuta muodostavien osteoblastien ja luuta hajottavien osteoklastien toimesta. Turun yliopistossa väittelevän MSc Fan Wangin väitöstutkimuksessa saatiin uutta tietoa solu- ja molekyylitason mekanismeista luun ja ruston kehityksessä. Tutkimus osoittaa, että WNT1-geeni on keskeinen säätelijä luun aineenvaihdunnassa.

Joni Merisaari tutki Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa aggressiivisen aivosyövän, glioblastooman, soluja ja löysi niistä ennen tuntemattomia heikkoja kohtia. Tutkimus toi esiin uusia mahdollisuuksia glioblastooman hoidon kehittämiseen tulevaisuudessa.