Asiasana: oikeustieteen tohtoriohjelma (DPLAW)

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Onko startup- ja kasvuyrityksillä keinoja puolustautua eurooppalaisissa patenttioikeudenkäynneissä? (Väitös: VTM, OTK Krista Rantasaari, 26.11.2021, oikeustiede)

Oikeussuojakeinot tarjoavat startup- ja kasvuyrityksille keinoja puolustaa oikeuksiaan, mutta näiden riittävyyttä voidaan kritisoida erityisesti oikeusvarmuuden ja tehokkuuden näkökulmasta. Tämä käy ilmi VTM, OTK Krista Rantasaaren Turun yliopistossa tarkastettavasta väitöstutkimuksesta.

Rethinking Internet Governance (Väitös: LLM Vasiliki Koniakou, 22.9.2021, Oikeustiede)

Internet Governance (Internetin hallinnointi) on uudistus- ja muutosprosessi, jota ilmentävät useiden hallitusten ja hallitustenvälisten organisaatioiden aloitteet eri puolilla maailmaa. Aloitteilla pyritään uudistamaan Internetin tähänastinen hallinnoimisen tapa. Väitöskirjan lähtökohta on nykyinen uudistamisen ja muutoksen ajankohta, jota monet Internet Governance -suuntauksen tutkijat pitävät ’Internetin konstitutionaalisena hetkenä’.

Oikeudenkäynnin julkisuuslaki ei aina suojaa rikoksen uhrin yksityiselämää (Väitös: OTK Satu Rantaeskola, 21.5.2021, rikosoikeus)

Satu Rantaeskola tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan asianomistajan yksityiselämän suojaa rikosprosessissa. Tutkimuksessa selvisi, että asianomistajan yksityiselämää koskevien tietojen suoja on osin sattumanvaraista ja että sitä koskevan lainsäädännön muuttaminen on välttämätöntä.

Sopimuksilla on monia käyttötarkoituksia – Vanhentuneet sopimuskäsitykset haitallisia yrityksille (Väitös: OTM Anna Hurmerinta-Haanpää, 22.5.2021, sopimusoikeus ja oikeussosiologia)

Anna Hurmerinta-Haanpää selvitti väitöstutkimuksessaan, miten yritykset käyttävät ja kehystävät sopimuksia nykypäivän verkostoituneissa liikesuhteissaan, ja miten sopimukset vaikuttavat yritysten väliseen luottamukseen ja liikesuhteeseen. Tutkimus osoitti, että sopimuksia käytetään moninaisesti esimerkiksi kaupan käsikirjoituksena, johtamaan organisaatioita sisäisesti sekä ohjaamaan sopimusosapuolten välistä yhteistyötä ja oman toimitusketjun menettelytapoja.

Väittelijä selvitti miksi ja miten Euroopan unionin tuomioistuin muuttaa laintulkintaansa (Väitös: OTM Mirka Kuisma, 7.5.2021, eurooppaoikeus)

Turun yliopistossa väittelevä Mirka Kuisma tarkasteli väitöstutkimuksessaan EU-lainsäädännön keskeisen tulkitsijan, Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisuissaan tekemiä laintulkinnan muutoksia. Tutkimuksessa selvisi, että tuomioistuimen valmius muuttaa tulkintaansa vaihtelee tapauskohtaisesti ja että laintulkinnan muutokset kytkeytyvät usein tuomioistuimen sosiaalisen ympäristön muutoksiin. Tutkimus myös osoitti, että laintulkinnan muutosten perustelukäytänteissä ja näkyvyydessä on parantamisen varaa.

Väittelijä tarkasteli rakennuksen salaisesta omistusoikeudesta aiheutuvia ongelmia ja mahdollisuuksia niiden ratkaisuun (Väitös: OTM Karoliina Helle, 23.4.2021, esineoikeus)

Karoliina Helteen väitöstutkimuksen kohteena oli tyyppitapaus, jossa kiinteistönomistajan puoliso väittää omistavansa kiinteistölle rakennetun rakennuksen joko kokonaan tai osittain. Jos väite menestyy, rakennus on puolison irtainta omaisuutta eikä kuulu kiinteistöön ja siten kiinteistöä koskevien määräämistoimien piiriin. Tutkimuksessa todettiin, että rakennuksen omistajalle myönnettävää suojaa ei ole aina syytä pitää ehdottomana lähtökohtana, vaan rakennuksen ja kiinteistön muodostaman tosiasiallisen kokonaisuuden vuoksi tilanteen pitäisi ennemminkin olla päinvastainen.

Onko Yhdysvallat yhä maailman johtava suurvalta? Tutkimus avaa Yhdysvaltain asemaa kansainvälisessä järjestelmässä (Väitös: VTM Ville Sinkkonen, 16.12.2020, kansainvälinen oikeus)

Yhdysvaltojen säilyminen kansainvälisen järjestelmän johtavana suurvaltana on näyttänyt viime vuosina entistä epävarmemmalta. Yhdysvaltojen kohtaamat haasteet eivät kumpua ainoastaan suhteellisen valta-aseman heikkenemisestä tai sisäpoliittisesta kuohunnasta, joka vaikeuttaa sen kykyä toimia kansainvälisellä areenalla. Turun yliopistossa väittelevän Ville Sinkkosen mukaan Yhdysvaltojen kansainvälispoliittisen roolin muutosta tulisi tarkastella myös hallitsevien ideoiden, keskeisten arvojen, kahdenvälisten suhteiden ja kansainvälisten instituutioiden näkökulmista. 

Euroopan unionin vero-oikeudellinen sääntelytyhjiö heikentää verotuksen ja demokratian sidosta jäsenvaltioissa (Väitös: OTM, FM Jussi Jaakkola, 25.9.2020, oikeustiede)

Euroopan unionin taloudellinen integraatio ei ole tuottanut yli 60-vuotisen historiansa aikana merkittävää sääntelyä tuloverotuksen alueella, ja unionin jäsenvaltiot ovat pitkälti säilyttäneet oikeudellisen toimivaltansa tuloverotuksen sääntelyssä. Yhteisten verosääntöjen puuttuminen ruokkii verojärjestelmien välistä kilpailua, jonka seurauksena talouden poliittisen ja demokraattisen hallinnan tosiasialliset edellytykset jäsenvaltioissa heikkenevät, selviää OTM, FM Jussi Jaakkolan Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa.