Asiasana: oikeustieteen tohtoriohjelma (DPLAW)

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Monikansallinen yritys kohtaa monimutkaisen työsuhde- ja patenttilainsäädäntöjen vyyhdin (Väitös: OTK Anne-Mari Lummevuo, 29.2.2020, immateriaalioikeus)

Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa pureudutaan kansainvälisen oikeusjärjestelmän ja eri työsuhde- ja patenttilainsäädäntöjen rajapinnoilla toimimisen haasteellisuuteen monikansallisen yrityksen näkökulmasta. Väittelijä Anne-Mari Lummevuo on aiemmin työskennellyt patenttijuristina globaalissa yrityksessä, joten hänellä on myös hyvin käytännöllistä kosketuspintaa väitöstutkimuksensa aihepiiriin.

Työnseisaukset kollektiivisten työehtojen sopimistarkoituksessa ovat työtaisteluoikeuden ydinaluetta (Väitös: OTM Johannes Lamminen, 18.1.2020, työoikeus)

Suomessa työtaisteluoikeudesta ei ole laissa nimenomaista mainintaa, mutta vuoden 1995 perusoikeusuudistuksen jälkeen se on vakiintuneesti sisällytetty osaksi perustuslain ammatillista yhdistymisvapautta. Työtaisteluoikeuden perus- ja ihmisoikeusulottuvuus on vahvistunut varsinkin viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana.

Kunniaan liittyvä väkivalta jää helposti oikeuden katvealueelle (Väitös: OTM Tuuli Hong, 11.1.2020, oikeustiede)

Vaikka kunniaan liittyvä väkivalta on useimmiten naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, eivät olemassa olevat naisiin kohdistuvan väkivallan vastaiset toimet tavoita riittävästi kunniaan liittyvän väkivallan uhria. Sama koskee väkivallan rikosoikeudellista käsittelyä. Suurimmat haasteet aiheutuvat väkivallan yhteisöllisestä luonteesta, selviää Turun yliopistossa tarkastettavasta väitöskirjasta. 

Lobbauksen ja lahjonnan rajapyykki tulisi tiedostaa paremmin (Väitös: OTL, VT Tanja Mansikka, 22.11.2019, rikosoikeus)

Tanja Mansikka tutkii rikosoikeuden alan väitöskirjassaan erityisesti kuntien toimintaan liittyviä lahjusrikossäännöksiä ja niihin kytkeytyviä virkarikossäännöksiä. Oikeuskäytäntö hyväksyy tietynasteisen järkevän ja kohtuullisen suhdetoiminnan julkisen ja yksityisen sektorin välillä ilman, että kyse olisi varsinaisesta lahjonnasta. Organisaatioiden itsesääntelyllä on tärkeä merkitys, kun edustamisen rajoja määritetään.

Suomalaisilla kansalaisjärjestöillä verrattain hyvät mahdollisuudet ajaa ja toteuttaa arvojaan rikosoikeusjärjestelmässä – markkinoistuminen voi heikentää näitä mahdollisuuksia (Väitös: HTM, MSc. Maija Helminen, 14.9.2019, oikeussosiologia ja kriminologia)

Turun yliopistossa väittelevä Maija Helminen vertaili eri maiden kansalaisjärjestöjen asemaa rikosoikeusjärjestelmässä. Väitöskirjan tulosten perusteella suomalaisilla kansalaisjärjestöillä on verraten hyvät mahdollisuudet ajaa ja toteuttaa niille tärkeitä arvoja rikosoikeusjärjestelmän alueella. Markkinoistuneet rahoitusmuodot voivat kuitenkin heikentää noita mahdollisuuksia.
 

Vapaakauppa ja ympäristöystävällisen tuotantoprosessin vaatiminen eivät ole ristiriidassa (Väitös: OTM, KTM Max Jansson, 24.8.2019, oikeustiede)

Turun yliopistossa väittelevän Max Janssonin väitöstutkimus osoittaa, että vapaakaupan normisto ei ole este sille, että tuotantoprosessien aikana syntyville päästöille ja muille ympäristövaikutuksille asetettaisiin pitkällekin meneviä vaatimuksia. Tämä tosin edellyttää, että tuontitavaroihin ulottuvat vaatimukset on suunniteltu huolellisesti.

Ihmisten tapa tehdä päätöksiä heikentää valinnanvapauden hyötyjen saavuttamista (Väitös: VTT Taina Rintala, 10.8.2019, oikeustiede)

Valinnanvapautta edistävä lainsäädäntö on kirjoitettu oletuksella, että ihmiset toimivat rationaalisesti. Taina Rintalan Turun yliopistoon tekemä väitöstutkimus tuo vahvasti esille, että rationaalisen valinnan sijasta asiakkaat, yksityiset palveluntuottajat ja kunnat voivat kuitenkin usein turvautua päätöksiä tehdessään erilaisiin vinoumiin ja nyrkkisääntöihin. Rintalan mukaan niiden vaikutus olisi hyvä ottaa huomioon lainvalmistelussa ja pohtia keinoja, jotka tukevat harkittua valintaa.