Asiasana: oppimisen, opetuksen ja oppimisympäristöjen tutkimuksen tohtoriohjelma (OPPI)

Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan Natalia Chitalkina tutki nuotin- ja koodinlukua mittaamalla kokeneiden lukijoiden silmänliikkeitä. Muusikot ja koodaajat luovat lukiessaan ennakko-oletuksia siitä, mitä musiikkikappaleessa tai algoritmissa seuraavaksi tapahtuu. Ammatteihin liittyy kuitenkin myös tilanteita, joissa muusikoiden ja koodaajien täytyy lukea odotustensa vastaista nuottikirjoitusta tai koodia. 
 

Erilaisia visualisointitapojen, kuten opetusvälineiden, oppimispelien ja kuvien hyödyntäminen murtolukujen suuruuden oppimisessa auttaa erityisesti taitotasoltaan heikompia oppijoita. Tämän todisti  väitöstutkimuksessaan filosofian lisensiaatti Anu Tuominen, joka tutki kolmasluokkalaisten murtolukujen oppimista käyttäen interventiomenetelmää. Osa ryhmistä opiskeli perinteisen mallin mukaan, osa Tuomisen laatiman opetuskokeilun mukaisesti.

KL, TaM Hanna Niinistö tarkastelee Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan taideoppimista autenttisissa todellisen elämän tilanteissa, ympäristöissä ja yhteisöissä. Tutkimusaihe on ajankohtainen tilanteessa, jossa yhteiskunnalliset, kulttuuriset ja koulutukselliset ilmiöt sekä digitaalisuus vaikuttavat opetukseen ja haastavat opettajan ja opettajankouluttajan. Tutkimus antaa viitteitä siitä, että koronapandemian ja etäopetuksen aikana oppimisympäristöillä on entistä suurempi merkitys oppimiskokemukseen.

Opiskelun mielekkyys, sinnikkyys ja ammattitaidon kehittyminen painottuivat opiskelijoiden oppimisen käsityksessä Ritva Javanaisen Turun yliopistoon tekemässä väitöstutkimuksessa. Javanainen tutki kesäyliopiston opiskelijoita ja heidän käsityksiään oppimisesta. – Oppimisen käynnistää jokin särö, hämmennys, jonka yksilö ratkaisee päästäkseen dissonanssista harmoniaan, Javanainen toteaa.

Tuoreen tutkimuksen mukaan monikielisissä peruskouluissa työskentelevillä opettajilla on keskenään erilaiset valmiudet kohdata kielellisesti ja kulttuurisesti moninaisia oppilaita. Puhetapojen tarkastelusta ilmenee, että suomalaisissa kouluissa työskentelee opettajia, joiden tiedoissa, asenteissa ja käytänteissä on ristiriitaisuuksia ja puutteita.

Nykyaikaisessa oppijakeskeisessä kulttuurissa oppimistaitojen ja vastuun ottamisen merkitys korostuu kaikilla koulutusasteilla. Väitöstutkimuksessa selvitettiin oppijoiden metakognitiivisen tietoisuuden merkitystä ja tuen tarvetta.

Anne-Maria Korhonen löysi väitöskirjassaan käytännön menetelmiä siihen, miten opettajaopiskelijoita voidaan ohjata hyödyntämään henkilökohtaisia oppimisympäristöjä ja digitaalisuutta osaamisensa näkyväksi tekemisessä.

Tuoreessa väitöstutkimuksessa tarkasteltiin pienten lasten vertaissuhteita ja sosiaalis-emotionaalista vuorovaikutusta. Tutkimuksessa selvisi, että lasten sukupuoli vaikuttaa vertaissuhteiden syntymiseen enemmän kuin ikä. Pedagogiset järjestelyt ryhmien kokoonpanoissa vaikuttivat vain vähän vertaissuhteiden muodostumiseen.

Työssä oppimisella on yhä tärkeämpi merkitys lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisessä. KL Ilkka Uusitalon väitöstutkimus korostaa, että lastensuojelussa tarvitaan tulevaisuudessa moniammatillisia tiimejä, suunnitellumpaa ammatillisen asiantuntijuuden kehittämistä sekä näitä tukevia organisatorisia rakenteita. Näin toisilta oppiminen ja monialaisen asiantuntijatiedon tuottaminen vahvistuisivat lastensuojelun haasteisiin vastaamiseksi.

Shupin Li tarkasteli väitöstutkimuksessaan suomalaisten oppilaiden sosiodigitaalisen osallistumisen, eli internetissä sekä sosiaalisessa mediassa tapahtuvan toiminnan kytköksiä ikätovereiden välisiin ystävyyssuhteisiin sekä kouluapuun. Tutkimus osoittaa, että sukupuoli ja kulttuuritausta ovat tärkeitä tekijöitä oppilaiden verkostosuhteiden erilaistumisessa.