Asiasana: Turun kliininen tohtoriohjelma (TKT)

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Äidin masennusoireilu voi olla yhteydessä lapsen aivojen valkean aineen kehitykseen (Väitös: LL Venla Kumpulainen, 28.3.2024, psykiatria)

Äidin masennusoireiden havaittiin olevan yhteydessä 5-vuotiaiden lasten aivojen valkean aineen rakenteeseen LL Venla Kumpulaisen väitöskirjatutkimuksessa. Yhteys oli erilainen tytöillä ja pojilla. Lisäksi äidin synnytyksen jälkeiset masennusoireet näyttivät liittyvän tyttöjen huomion lisääntyneeseen suuntautumiseen pelokkaisiin ilmeisiin silmänliikemittauksissa.

Äidin raskaudenaikainen terveys heijastuu lapsen aivokuoren rakenteeseen vielä viisivuotiaana (Väitös: LL Elmo Pulli, 28.10.2023, psykiatria)

Turun yliopistossa tehdyssä psykiatrian väitöstutkimuksessa selvitettiin lapsen aivokuoren rakenteen yhteyttä kognitiivisiin taitoihin sekä sikiökautisten altisteiden merkitystä aivojen kehitykselle. Lisäksi väitöstutkimus kuvaa alalla yleisesti käytettyjen menetelmien rajoitteita.

Muistisairauden kehittyminen on yleistä lonkkamurtumapotilailla (Väitös: EL Roope Jaatinen, 8.9.2023, geriatria)

Lähes neljäsosalla lonkkamurtumapotilaista todettiin muistisairaus uutena diagnoosina leikkauksen jälkeisen kahden vuoden seurannan aikana, toteaa EL Roope Jaatinen väitöskirjassaan. Sairaalahoidon aikainen akuutti sekavuustila ja vajaaravitsemus olivat yhteydessä muistisairauden kehittymiseen.

Huonosti nukkuvat vanhemmat raportoivat lapsillaan enemmän univaikeuksia (Väitös: LL Hanni Rönnlund, 1.9.2023, lastentautioppi)

Huonosti nukkuvat vanhemmat kokevat lapsellaan enemmän univaikeuksia kuin hyvin nukkuvat vanhemmat, osoittaa Turun yliopiston väitöskirjatutkija Hanni Rönnlundin väitös. Lisäksi lapsen aamuvirkkuus suojaa vanhemman unenlaatua vuoden seurannassa. Vanhemman oma huono uni ei ennustanut lapsen univaikeuksia.

Äidin vuorovaikutuskäyttäytymisen ennustettavuus suojaa lapsen varhaista kehitystä (Väitös: PsM Eeva Holmberg, 16.6.2023, psykologia)

Vanhemman vuorovaikutuskäyttäytymisen ennustettavuus on suojaava tekijä lapsen varhaiselle kehitykselle, ilmenee psykologian maisteri Eeva Holmbergin Turun yliopistoon tekemästä väitöstutkimuksesta. Tutkija havaitsi, että mikäli äidin tuottamat kuulo-, näkö-, ja kosketusärsykkeet vuorovaikutuksessa vauvan kanssa olivat ennustettavia, se oli yhteydessä lapsen parempiin itsesäätelytaitoihin varhaislapsuudessa.

Raskauspahoinvoinnin luokittelua voidaan parantaa tiiviillä arviointityökalulla (Väitös: LL Linda Laitinen, 9.6.2023, synnytys- ja naistentautioppi)

Suomalaisten odottajien raskauspahoinvoinnin oireiden voimakkuus on useimmiten keskivaikeaa, ilmenee lääketieteen lisensiaatti Linda Laitisen väitöstutkimuksessa. Laitinen tarkasteli tutkimuksessaan raskauspahoinvoinnin vaikeusasteen luokittelua varten kehitetyn kyselymittarin käytettävyyttä arviointiin. Vastaavaa työkalua ei ole aiemmin ollut käytössä Suomessa.

Raskauden ja syntymän aikaiset tekijät ovat yhteydessä lasten ja nuorten ahdistuneisuushäiriöiden riskiin (Väitös: LL Tiia Ståhlberg, 12.5.2023, nuorisopsykiatria)

Äidin matala sosioekonominen asema ja yksinhuoltajuus lapsen syntymähetkellä sekä lapsen ennenaikainen syntymä, pieni syntymäpaino ja syntymä sektiolla ovat yhteydessä lapsen korostuneeseen todennäköisyyteen saada ahdistushäiriödiagnoosi myöhemmällä iällä. LL Tiia Ståhlberg havaitsi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan myös, että lasten ja nuorten ahdistuneisuushäiriön diagnoosien määrä erikoissairaanhoidossa on kasvanut vuosina 1998–2012.

Pikkukeskosuus vaikuttaa kehitykseen ja aivojen toimintaan vielä varhaisnuoruudessa (Väitös: LL Karoliina Uusitalo, lastenneurologia, 21.4.2023)

Pikkukeskosten eloonjäämisennuste on parantunut, mutta pikkukeskosilla on edelleen täysaikaisia lapsia suurempi riski poikkeavalle pitkäaikaiskehitykselle. LL Karoliina Uusitalo osoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa, että kahden vuoden kehitysiässä tehdyn neurologisen tutkimuksen tulokset ovat yhteydessä pikkukeskosena syntyneiden lasten yleiseen älykkyyteen vielä 11 vuoden iässä. Lisäksi havaittiin, että 11 vuoden iässä pikkukeskosilla motoriikan kehityshäiriö oli yhteydessä merkittävästi matalampaan älykkyysosamäärän ja heikommaksi koettuun elämänlaatuun.

Varhainen kannabiksen käyttö ennustaa myös ei-psykoottisia mielenterveyshäiriöitä ja tahallista itsensä vahingoittamista (Väitös: LL Alexander Denissoff, 14.4.2023, psykiatria)

Varhainen kannabiksen käyttö on yhteydessä suurempaan riskiin sairaalahoitoa vaativaan tahalliseen itsensä vahingoittamiseen, masennusoireyhtymään ja ahdistuneisuushäiriöihin myöhemmin elämässä. Lisäksi kannabiksen käyttö heikentää mielenterveydellistä ennustetta erityisesti niillä nuorilla, joilla on myös lieviä psykoosin kaltaisia kokemuksia. Löydökset käyvät ilmi Alexander Denissoffin Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa.