Asiasana: Turun kliininen tohtoriohjelma (TKT)

Rintasyöpä on länsimaisten naisten yleisin syöpä, ja sen esiintyvyys kasvaa jatkuvasti. Arvioidaan, että joka kahdeksas suomalainen nainen sairastuu siihen elinaikanaan. Valtaosalle potilaista tehdään leikkaus, ja erityisesti silloin, kun potilaan koko rinta on poistettava, leikkaukseen liittyy merkittävä komplikaatioriski. LL, FM Anselm Tamminen selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan rinnan poistoleikkauksen turvallisuutta Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. Tulokset osoittivat, että leikkaushoito on Turussa korkeatasoista. 

Väestön ikääntyessä on tärkeää tunnistaa ne iäkkäät, joilla on suurentunut riski joutua pitkäaikaishoitoon tai kuolla. LL Anna Viljanen osoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, että itsearviointiin perustuvat mittarit auttavat tunnistamaan nämä iäkkäät ja siten kohdentamaan palvelut tarkemmin.

Pitkittynyt yskä ja hengenahdistus ovat tavallisia lääkäriin hakeutumisen syitä. Joskus näiden oireiden taustalla voi olla harvinainen ja etenevä keuhkoja arpeuttava sairaus – keuhkofibroosi. LL Jaana Kaunisto selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan idiopaattisen keuhkofibroosin esiintyvyyttä, diagnostiikkaa, hoitoa ja ennustetta Suomessa kansallista FinnishIPF-aineistoa hyödyntäen.

Fysiikan alan väitöstutkimus osoitti, että nykyaikaiset magneettikuvauslaitteet ovat riittävän tarkkoja sädehoidon suunnittelukuvantamiseen aivojen alueella. Magneettikuvapohjaisten menetelmien avulla aivojen alueen sädehoidon suunnittelussa voitaisiin luopua röntgensäteilyä hyödyntävästä tietokonetomografiasta.

Sydänläppien bakteeritulehdus on vakava, useita komplikaatioita eri puolilla kehoa aiheuttava sairaus, johon sairastuneiden kuolleisuus on korkea. LL Elina Ahtelan Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa selvisi, että sydänläppien bakteeritulehdukset ovat lisääntyneet Suomessa nuorilla aikuisilla. Tutkimuksessa havaittiin myös, ettei taudin kuolleisuus ole vähentynyt. 

Vanhemmat raportoivat maahanmuuttotaustaisilla lapsilla runsaasti psykiatrisia oireita LL Heidi Parviaisen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. Vastaanottokeskuksen tilat olivat merkityksellisiä turvapaikanhakijoiden vanhemmuudelle. Tilat sekä estivät että edistivät vanhemmuuden toteuttamista. 

Krooninen munuaistauti on hiljainen tappaja. Sitä sairastavat ovat usein oireettomia tai vähäoireisia ja silti suuressa kuolleisuusriskissä. Lisäksi näiden potilaiden elämänlaatu on huonompi kuin muilla. LL Markus Hakamäki löysi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan yhteyden kroonista munuaistautia sairastavien elämänlaadun ja verikokeista mitattavien sydänmerkkiaineiden ja sydämen ultraäänilöydösten välillä. Elämänlaadulla oli yhteys myös potilaiden kuolleisuuteen.

FM Emilia Tuunainen kehitti määrityksen, jonka avulla pystytään löytämään suurimmassa riskissä olevat sepelvaltimotautipotilaat. Määrityksellä on myös mahdollista ennustaa tulevien sydäntapahtumien riskiä.

A-ryhmän streptokokin aiheuttamien infektioiden esiintyvyys vaihtelee, mutta siinä on ollut nouseva trendi viimeisten vuosikymmenien aikana. LL Johanna Vilhonen osoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, että infektiolääkärin konsultaatio lisäsi vastuullista antibioottien käyttöä A-streptokokki-infektioiden hoidossa. Tutkimustulos on tärkeä globaalin antibioottiresistenssin aiheuttaman uhan vuoksi. 

Rauhoitteena käytettävä deksmedetomidiini vähensi väitöstutkimuksessa aivojen sokeriaineenvaihduntaa enemmän kuin muut tutkitut lääkeaineet terveillä vapaaehtoisilla koehenkilöillä. Lisäksi se vähensi tulehdusmerkkiaineiden esiintymistä koehenkilöillä. LL Minna Kallioisen Turun yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen perusteella deksmedetomidiini vaikuttaa turvalliselta rauhoitteelta neurotehohoitoon, kunhan huomiota kiinnitetään verenpaineeseen.