Asiasana: Turun kliininen tohtoriohjelma (TKT)

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Väittelijä selvitti synnynnäisten vatsanpeitepuutosten kuolleisuutta, esiintyvyyttä ja riskitekijöitä Suomessa (Väitös: LL Arimatias Raitio, 21.8.2020, lastenkirurgia)

Suomessa kuolleisuus synnynnäisiin vatsanpeitepuutoksiin on matala eli hyvää kansainvälistä tasoa. Matalasta kuolleisuudesta huolimatta vatsahalkion vuoksi tehdyt raskaudenkeskeytykset ovat Suomessa yleisempiä kuin muualla maailmassa. Äidin ikä ja ylipaino vaikuttavat huomattavasti vatsanpeitepuutosten riskiin, kun taas äidin raskauden alkuvaiheessa käyttämät reseptilääkkeet eivät nosta riskiä. Tulokset käyvät ilmi LL Arimatias Raition Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa.

Kotimittaus on toimiva vaihtoehto verenpaineen vuorokausirekisteröinnille (Väitös: LL Annika Lindroos, 27.6.2020, sisätautioppi)

Verenpaineen mittaus kotimittarilla on luotettava menetelmä yöaikaisen verenpainetason arviointiin, vahvistaa tuore tutkimus. Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan Annika Lindroos havaitsi myös, että kun yöaikaista verenpainetta mitattiin sekä kotimittarilla että vuorokausirekisteröinnillä, molemmilla menetelmillä saadut verenpainearvot olivat yhtä vahvasti yhteydessä verenpaineen aiheuttamiin elinvaurioihin. Sen sijaan kajoamattomasti arvioidun sentraalisen eli keskeisen verenkierron paineen mittaus ei näyttänyt tuovan lisähyötyä diagnosointiin. 

Synnynnäisten raajapuutosten taustalla useita eri riskitekijöitä (Väitös: LL Johanna Syvänen, 12.6.2020, lastenkirurgia)

LL Johanna Syväsen väestöpohjaisessa, eri rekistereihin pohjautuvassa väitöstutkimuksessa selvisi, että äidin ennen raskautta todettu diabetes, ensiraskaus sekä äidin nuori tai korkea ikä lisäsivät lapsen riskiä synnynnäiseen raajapuutokseen. Lisäksi tutkimuksessa todettiin, että harvinaisten alaraajapuutospotilaiden sairaalahoidon tarve sekä ortopedisten toimenpiteiden määrä oli merkittävästi korkeampi verrattuna muuhun lapsipopulaatioon.

Sosiaalisella tuella ja kuntoutuksella on merkittävä rooli rintasyövästä selviytymisessä (Väitös: Master of Health Care Minna Salakari, 15.5.2020, kansanterveystiede)

Minna Salakari osoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, että rintasyöpään sairastuneen selviytymistä eivät selitä pelkästään henkilökohtaiset ominaisuudet, vaan myös se, mitä sosiaalisille suhteille tapahtuu sairastumisen myötä. Tutkimus vahvistaa puolison tai kumppanin tuen tärkeyttä rintasyövästä toipumisessa. 

Väittelijä paljasti uutta tietoa lonkan tekonivelleikkauksen riskeistä (Väitös: LL Heikki Mäntymäki, 8.5.2020, ortopedia ja traumatologia)

LL Heikki Mäntymäen väitöstutkimuksen mukaan lonkan metalli-metalli-tekoniveltä käyttävillä potilailla esiintyy tekonivelkomponenttien välistä kylmähitsautumista. Mäntymäki vertasi ReCap-M2a-Magnum-tekoniveltä M2a-38-malliin ja totesi, että tekonivelen varsiosan ja nupin välillä tapahtuu kylmähitsautumista ReCap-M2a-Magnum-mallissa.

Äidin raskaudenaikainen stressi tunnistettu uudeksi lasten toistuvien hengitystieinfektioiden riskitekijäksi (Väitös: LL Laura Korhonen, 24.4.2020, lastentautioppi)

Hengitystieinfektiot ovat lasten yleisimpiä infektiosairauksia ennen kouluikää, ja noin 10 prosenttia lapsista sairastaa toistuvia hengitystieinfektioita. Jatkuva sairastelu vaikuttaa monella tapaa lapsen ja perheen hyvinvointiin. LL Laura Korhonen selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, miten äidin raskaudenaikainen psykologinen stressi, lapsen perimä ja sukupuoli vaikuttavat pienten lasten riskiin sairastua toistuviin hengitystieinfektioihin.

Liikunta-aktiivisuuden ja motoristen taitojen välillä ei löytynyt yhteyttä alle kouluikäisillä lapsilla (Väitös: LitM Tanja Matarma, 13.3.2020, lastentautioppi)

Turun yliopistossa tarkastettavan väitöskirjan mukaan alle kouluikäisten lasten liikunta-aktiivisuuden ja motoristen taitojen välillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Sen sijaan ylipainoisilla lapsilla oli normaalipainoisia lapsia heikommat motoriset taidot viiden vuoden iässä. Vanhempien ja lasten liikunta-aktiivisuus olivat yhteydessä toisiinsa. LitM Tanja Matarman väitöstutkimus tarjoaa uutta tietoa alle kouluikäisten lasten liikunnan määrästä ja motoristen taitojen hallinnasta.

Sekuriini ja siihen liittyvät proteiinit ennustavat rintasyöpäpotilaan selviytymistä (Väitös: EL Heli Repo, 13.3.2020, patologia)

Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti. EL Heli Repo havaitsi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, että sekuriini-proteiini ennustaa rintasyöpäpotilaan selviytymistä. Sekuriiniin liittyvät proteiinit voivat olla lupaavia tulevaisuuden lisätyökaluja rintasyövän ennusteen arvioimiseen ja yksilöllisten hoitopäätösten tekemiseen.

Raskaudenaikainen matala D-vitamiinitaso ja korkea Epstein-Barr-viruksen vasta-ainetaso lisäävät MS-taudin riskiä suomalaisilla naisilla ja heidän lapsillaan (Väitös: EL Kira Åkerlund, 28.2.2020, neurologia)

Multippeliskleroosi (MS-tauti) on yleisin krooninen tulehduksellinen ja rappeuttava keskushermoston autoimmuunisairaus, jota sairastaa arviolta yli 12 000 suomalaista. Turun yliopistossa väittelevä Kira Åkerlund osoitti tutkimuksessaan, että raskaudenaikainen D-vitamiinivaje kaksinkertaisti suomalaisnaisten ja heidän lastensa riskin sairastua MS-tautiin. Kyseessä on aineistoltaan suurin koskaan tehty raskaudenaikaisen D-vitamiinitason vaikutusta MS-tautiriskiin selvittänyt tieteellinen tutkimus.