Asiasana: Turun kliininen tohtoriohjelma (TKT)

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Aortan repeämän kirurginen hoito on Pohjoismaissa huippuluokkaa – myös suppeammat leikkaukset tuottavat hyviä tuloksia (Väitös: LL Emily Pan, 23.8.2019, kirurgia)

Nousevan aortan dissekaatio on hengenvaarallinen tauti, johon yli puolet sairastuneista kuolee vuorokauden sisällä ilman välitöntä leikkaushoitoa. LL Emily Pan selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan nousevan aortan leikkausten tuloksia, uusintaleikkausten tarvetta sekä niiden potilaiden ennustetta, jotka saivat sydänpysähdyksen jo ennen leikkausta. Kyseessä oli monikeskustutkimus, johon kuului sairaaloita Suomesta ja muista Pohjoismaista. 

PET-kuvaus paljasti ensimmäistä kertaa aivojen neurokiniini-1-reseptorit (Väitös: LL Mikko Nyman, 14.6.2019, psykiatria)

LL Mikko Nymanin Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa onnistuttiin ensimmäistä kertaa saamaan tietoa neurokiniini-1-reseptoreiden määrästä ja jakaumasta ihmisen aivoissa. Turun Valtakunnallisessa PET-keskuksessa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin myös näiden reseptoreiden määrän yhteyttä masennukseen ja sen eri oireisiin. 

Liikuntaharjoittelun kestolla on suurempi merkitys maksan ja suoliston aineenvaihduntaan kuin harjoittelun intensiteetillä (Väitös: MD Kumail Motiani, 29.5.2019, fysiologia ja isotooppilääketiede)

MD Kumail Motiani tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan pitkäkestoisen ja matalatehoisen kestävyysliikunnan sekä lyhytkestoisen ja korkeatehoisen sprintti-intervalliharjoittelun vaikutuksia maksan, haiman ja suoliston aineenvaihduntaan. Tutkimuksessa havaittiin, että pitkäkestoinen ja matalatehoinen kestävyysliikunta parantaa tehokkaammin maksan, haiman ja suoliston aineenvaihduntaa kuin lyhytkestoinen ja korkeatehoinen sprintti-intervalliharjoittelu. 
 

Liikuntaharjoittelu parantaa valkoisen rasvan aineenvaihduntaa – ruskeaan rasvaan vaikutus voi olla päinvastainen (Väitös: MD Piryanka Motiani, 31.5.2019, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede)

MD Piryanka Motianin Turun yliopistossa tarkastettava väitöskirjatutkimus osoittaa, että jo kahden viikon liikuntaharjoittelu aiheuttaa merkittäviä aineenvaihdunnallisia muutoksia valkoisessa rasvakudoksessa terveillä ja insuliiniresistenteillä henkilöillä. Sen sijaan liikuntaharjoittelun todettiin alentavan ruskean rasvan insuliiniherkkyyttä. Tutkimuksessa havaittiin myös, että kovatehoista intervalliharjoittelua voidaan pitää vähintään yhtä tehokkaana tutkimuksen kohdekudosten aineenvaihduntaa parantavana harjoitusmenetelmänä kuin perinteistä tasasykkeistä harjoittelua.

Lihavuus, vähäinen liikunta, korkea verenpaine ja geenit vaikuttavat rasvamaksan riskiin (Väitös: LL Emmi Lyyra, 24.5.2019, kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede)

Emmi Lyyra tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan rasvamaksan riskitekijöitä suomalaisessa aikuisväestössä. Tutkimuksen perusteella lihavuus, vähäinen liikunta ja korkea verenpaine ovat rasvamaksan riskitekijöitä. Pieni syntymäpaino, kohonnut insuliinitaso ja lihavuus vaikuttavat jo lapsuudessa aikuisuuden rasvamaksan riskiin. Myös perinnölliset geneettiset tekijät vaikuttavat todennäköisyyteen sairastua rasvamaksatautiin.

Molaarinen aktiivisuus on oleellinen parametri, joka tulee huomioida PET-merkkiaineita valmistettaessa (Väitös: FM Nina Sarja, 18.5.2019, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede)

Nina Sarjan Turun yliopistoon tekemässä väitöskirjassa tarkastellaan [18F]fluoridilla leimattujen merkkiaineiden tuotannon eri vaiheita. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti molaariseen aktiivisuuteen, uuden synteesimetodin käyttöönottoon ja [18F]fluoridin jakautumiseen elimistössä.

Epstein-Barrin virus on keskeinen nenänielukarsinooman aiheuttaja Suomessa (Väitös: LL Miia Ruuskanen, 10.5.2019, korva-, nenä- ja kurkkutautioppi)

LL Miia Ruuskanen selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjatutkimuksessaan nenänielukarsinooman esiintyvyyttä, taustatekijöitä ja hoitotuloksia Suomessa. Tulosten perusteella Epstein-Barrin virus (EBV) aiheuttaa suurimman osan syöpätapauksista, mutta myös papilloomaviruksia (HPV) löytyi osasta kasvaimia. Nenänielukarsinooman esiintyvyys ei kuitenkaan ole nousussa kuten HPV-positiivisen suunielusyövän. Tutkimus paljasti myös, että EBV- ja HPV-positiivisten kasvainten hoitotulokset ovat parempia verrattuna virusnegatiivisiin kasvaimiin.