Vanhemman aleksityymisillä eli tunteiden säätelyn vaikeuksiin liittyvillä piirteillä on yhteys heikompaan mentalisaatiokykyyn, varhaiseen kiintymisen kokemukseen sekä kielteisempään tunneilmaisuun hoivakäyttäytymisessä vauvavuotena, käy ilmi Hanna Ahrnbergin Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa.
Tekoäly kykenee tunnistamaan okasolusyöpää edustavista digitalisoiduista kudosleikekuvista etäpesäkkeiden lähettämiseen liittyviä morfologisia ominaisuuksia, osoittaa Jaakko Knuutila Turun yliopistoon tekemässään väitöskirjatutkimuksessa. Tutkimuksessa kävi ilmi myös CAF107-alatyyppiä edustavien fibroblastien yhteys okasolusyövän leviämiseen.
Valtimonkovettumatauti ja sepelvaltimotauti ovat merkittäviä kansantauteja, jotka ovat viime aikojen myönteisestä kehityksestä huolimatta edelleen yleisimpiä kuolinsyitä Suomessa. Tauti kehittyy usein oireettomana vuosikymmeniä nuoruudesta alkaen. LL Olli Hartiala tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan sepelvaltimoiden kalkkeutumiseen vaikuttavia riskitekijöitä osana Lasten sepelvaltimotaudin riskitekijät -projektia (LASERI).
LL Elina Bergman selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjatutkimuksessaan tekijöitä, jotka ovat yhteydessä elämänlaatuun ja itsearvioituun työkykyyn Porin kaupungin työntekijöillä. Erityisen merkitykselliseksi sekä elämänlaadun että työkyvyn kannalta paljastui hyvä unenlaatu. Tämän lisäksi ihanteellinen sydänterveys ja terveellisten ruoka-aineiden runsas käyttö olivat yhteydessä hyvään elämänlaatuun. Työstressi, krooniset sairaudet, masennusoireet, ahdistuneisuus ja liikapaino taas olivat yhteydessä huonompaan elämänlaatuun.
Wei Wei Thwe Khinen Turun yliopistoon tekemässä väitöstutkimuksessa ravinnolla oli tutkituista tekijöistä merkittävin vaikutus suolistomikrobiston koostumukseen.
Irma Höijer selvitti väitöstutkimuksessaan päihteitä käyttäneiden sairaalapotilaiden neurokognitiivisia toimintoja, mielialaa ja persoonallisuutta kuukauden raittiuden ja päihdekuntoutuksen jälkeen. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää työkyvyn arviointiin ja kuntoutumisen seurantaan sopivia psykologisia testimenetelmiä.
Verenpaineen geneettiset riskipisteet auttavat ennustamaan verenpainetaudin puhkeamista lähitulevaisuudessa, selviää Felix Vauran Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. Tutkimus tukee ajatusta, että geenit voivat ohjata kohonneen verenpaineen yksilöllistä ehkäisyä ja hoitoa. Tarvitaan kuitenkin lisää kliinisiä tutkimuksia, ennen kuin väitöstutkimuksen tuloksia voi hyödyntää potilastyössä.
Kyynärlisäkkeen murtuman tavallinen hoito on kiinnitys leikkauksessa. Leikkaushoitoon liittyy kuitenkin merkittävä riski sekä komplikaatioille että uusintaleikkauksille. Konservatiivisella eli ei-leikkauksellisella hoidolla voidaan todennäköisesti saavuttaa yhtä hyvä toiminnallinen tulos sekä kivuttomuus iäkkäillä potilailla, mutta aiheesta tarvitaan vielä lisää tutkimusta. Vuonna 2020 aloitetussa kansainvälisessä monikeskustutkimuksessa Scandinavian Olecranon Research in the Elderly (SCORE) selvitetään konservatiivisen hoidon vaikutusta iäkkäisiin.
LL Johannes Routilan Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassa todettiin kantasolutekijä OCT4:n ilmentymisen olevan yhteydessä pään ja kaulan alueen levyepiteelikarsinoomien sädehoitovasteeseen. Uusien kasvainmerkkiaineiden avulla voitaisiin valikoida pään ja kaulan alueen syöpien tehokas hoito ja välttää hoitoon liittyviä haittavaikutuksia.
Jarkko Heiskanen osoittaa Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjatutkimuksessaan, että jo lapsuuden ja nuoruuden aikaisessa seurannassa mitatut sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät ovat yhteydessä sydämen heikompaan toimintaan ja sydämen epäsuotuisiin rakennemuutoksiin keski-iässä. Tutkimuksessa havaittuja riskitekijöitä ovat esimerkiksi vähäinen fyysinen aktiivisuus ja kohonnut kehon rasvapitoisuus.