Asiasana: Turun kliininen tohtoriohjelma (TKT)

Turun yliopistossa väittelevän LL Tiina Juntikan väitöstutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa Hodgkinin lymfooman eri alatyyppien yleisyyttä Suomessa. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin kahden reseptorin ilmaantuvuutta eri lymfoomissa. Tutkittuja reseptoreita voi olla mahdollista hyödyntää uusien tutkimus- ja hoitomuotojen kehittämisessä.

Turun yliopistossa väittelevän LL Antti Saarisen tutkimuksessa tarkasteltiin vaikean varhaisiän skolioosin eri hoitomuotoja. Tutkimuksen mukaan magneettitangot sopivat vaikean yli 90 asteen varhaisiän skolioosin hoitoon. Näillä potilailla esiintyi huomattavasti vähemmän uusintaleikkausten tarvetta verrattuna potilaisiin, joiden skolioosia hoidettiin kirurgisesti pidennettävillä tangoilla.

Kaularangan kulumasairauden leikkaushoitojen määrä Suomessa vuosina 1999–2015 on lisääntynyt puolella, selviää Anna Kotkansalon väitöstutkimuksessa. Leikkauksia tehdään erityisesti luisen juurikanavan ahtauman vuoksi ja uusintaleikkauksia tehdään jopa 13 prosentille potilaista. Leikkausten ikävakioidussa esiintymistiheydessä on yliopistosairaaloiden välillä yli 2,5-kertaisia eroja. Leikkausten esiintyvyyden nousu sekä sairaaloiden väliset erot liittyvät Kotkansalon mukaan todennäköisesti leikkausindikaatioiden vakiintumattomuuteen.

Terveystaloustieteestä tulee oma pääaineensa Turun yliopiston tohtorikoulutuksessa. Koulutus järjestetään yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kliinisen laitoksen ja kauppakorkeakoulun taloustieteen laitoksen yhteistyönä. Pääaineen opintoihin voi hakea maaliskuun 2022 alussa. Opinnot alkavat syksyllä.

LL Jaana Jalava-Bromanin väitöstutkimuksessa tarkasteltiin keski-ikäisten naisten hormonikorvaushoidon käyttöä sekä vaihdevuosioireilua kokevien psyykkistä tasapainoa. Tutkimuksessa selvisi, että varsinaisten vaihdevuosioireiden lisäksi myös psyykkinen tasapaino vaikuttaa hormonihoidon käyttöön.

Kalle Mattila selvitti Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa melanoomapotilaiden hoitotuloksia ja munuaissyöpäpotilaiden etäpesäkkeitä ennustavia tekijöitä.

Turun yliopistossa tarkastettavan väitöskirjan mukaan äidin raskausajan stressin eli masennus- ja ahdistusoireilun yhteys tyttövauvojen stressinsäätelyjärjestelmän toimintaan muuttuu vauvan iän myötä. Biolääketieteilijä Susanna Kortesluoman FinnBrain-syntymäkohorttitutkimuksessa tehdyt havainnot laajentavat aikaisempia tutkimustuloksia äidin raskausajan psyykkisen hyvinvoinnin merkityksestä lapsen stressinsäätelyjärjestelmän kehitykselle.

LL Monna Myllykankaan Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa selvitettiin hiippaläpän korjaus- ja tekoläppäleikkauksen sekä aorttatekoläppäleikkauksen maanlaajuisia pitkäaikaismuutoksia ja -ennustetta Suomessa vuosina 1997–2016. Tutkimuksessa selvisi, että biologisten sydänläppäproteesien käyttö on lisääntynyt Suomessa ja keinoläppäpotilaiden pitkäaikaisennuste on parantunut.

Pienipainoisina tai hyvin ennenaikaisena syntyneiden nuorten aivojen lepotilan aikainen toiminta eroaa täysiaikaisena syntyneistä verrokeista, osoittaa Turun yliopistossa tehty väitöstutkimus. Tutkimuksessa tutkittiin laskennallisten aivojen magneettikuvantamismenetelmien käyttöä pikkukeskosena syntyneillä nuorilla ja heidän täysiaikaisina syntyneillä verrokeillaan.

Endometrioosi eli kohdun limakalvon pesäkesirottumatauti on yleinen hedelmällisessä iässä olevien naisten pitkäaikaissairaus. Michael Gabrielin väitöstutkimus on osa laajempaa tutkimushanketta, jossa kehitettiin endometrioosin diagnostiikkaa, laadittiin maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen tietokanta sekä siihen pohjautuva, useissa sairaaloissa koekäytössä oleva tekoälysovellus.