Asiasana: Turun kliininen tohtoriohjelma (TKT)

Tämä sivu kokoaa asiasanaan liittyviä sisältöjä.

Tupakointiin puututaan liian harvoin terveydenhuollossa (Väitös: LL Eveliina Hirvonen, 15.10.2021, keuhkosairausoppi ja kliininen allergologia)

Vain puolet aktiivisesti tupakoivista potilaista oli keskustellut tupakoinnin lopettamisesta lääkärin kanssa, käy ilmi LL Eveliina Hirvosen Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. Astmapotilaiden tupakointiin ja työkykyyn painottuvassa tutkimuksessa todettiin myös vaikean astman ja monisairastavuuden lisäävän riskiä työkyvyn heikkenemiselle.

Influenssarokotteiden suojatehon arviointi rekisteritietojen perusteella on nopeaa ja kustannustehokasta (Väitös MSc Ulrike Baum, 8.10.2021, kansanterveystiede)

Influenssarokotteiden suojateho on arvioitava uudelleen vuosittain. MSc Ulrike Baum tutki väitöskirjassaan, miten influenssarokotteiden suojatehoa voidaan arvioida tehokkaasti terveydenhuollon rekisterien ja väestötietojen perusteella. Baumin tutkimuksen tulokset sisältävät lisäksi arvioita influenssarokotteiden antamasta suojasta lapsilla ja ikääntyneillä.

Väittelijä esittää uusia näkökulmia odottavien äitien tupakka- ja päihdehäiriöiden hoitoon (Väitös: LL Heidi Jussila, 10.9.2021, lastenpsykiatria sekä synnytys- ja naistentautioppi)

Tupakointi tai päihteiden käyttö raskauden aikana on merkittävä riski sekä äidin että lapsen terveydelle ja hyvinvoinnille. LL Heidi Jussila selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan uusia mahdollisuuksia vaikuttaa raskausajan tupakka- ja päihdehäiriöihin liittyvään ylisukupolviseen ketjuun. Tarkastelun kohteena olivat erityisesti odottavan äidin raskausaikana heräävä vanhemmuus sekä odottavien äitien kokema stressi.

Väitöstutkimuksesta uutta tietoa verisuonitulehdusten diagnoosin kustannuksista ja PET-TT:n merkityksestä diagnostiikassa (Väitös: LL Kirsi Taimen, 10.9.2021, sisätautioppi)

Vaskuliitit eli verisuonitulehdukset ovat harvinaisia verisuonia vaurioittavia immunologisia tulehduksia. Vaskuliittien oirekuva on moninainen vaihdellen lievistä iho-oireista vaikeisiin elinvaurioihin. Epämääräisen taudinkuvan vuoksi täsmälliseen diagnoosiin pääseminen voi olla hankalaa ja diagnoosi viivästyä. Hyvän hoitotuloksen saamiseksi olisi tärkeää aloittaa oikea lääkitys mahdollisimman varhain. Uudet kuvantamismenetelmät, kuten positroniemissiotomografia-tietokonetomografia (PET-TT), saattavat helpottaa diagnostiikkaa, mutta myös aiheuttaa merkittäviä kustannuksia.

Äänen häiriöt ja stressi ovat yhteydessä opettajien työkyvyn laskuun (Väitös: MuM, FM Hanna Vertanen-Greis, 3.9.2021, työterveyshuolto)

Turun yliopistossa väittelevän Hanna Vertanen-Greisin tutkimuksessa selvisi, että äänen häiriöt ja työhön liittyvä stressi ovat selkeästi yhteydessä opettajien työkyvyn laskuun. Myös koulujen sisäympäristön puutteet olivat yhteydessä äänihäiriöihin ja alentuneeseen työkykyyn.

Varhain puhkeava verenpainetauti altistaa elinvaurioille jo keski-iässä (Väitös: LL Karri Suvila, 3.9.2021, sisätautioppi)

Verenpainetaudin puhkeamisiällä on merkittävä vaikutus tautiin liittyvien haittojen kehittymiselle. Erityisesti varhain puhjennut verenpainetauti altisti haitallisille sydän- ja sepelvaltimoperäisille muutoksille sekä kognition alenemalle jo keski-iässä. LL Karri Suvilan Turun yliopistossa tarkastettavan väitöstutkimuksen perusteella lääkäreiden olisi hyvä olla tietoisia potilaiden verenpainetaudin puhkeamisiästä ja ottaa se huomioon taudin hoidossa.

Aorttaläpän ahtauma on hoidettava ennen sydämen vajaatoiminnan kehittymistä (Väitös: LL Maina Jalava, 3.9.2021, kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede)

Turun yliopistossa väittelevä sydän- ja rintaelinkirurgian erikoislääkäri Maina Jalava tutki aorttaläppäahtauman hoidon kehittymistä Suomessa. Tutkimus osoitti hoitotulosten parantuneen seurantajakson aikana. Sydämen vajaatoiminnan kehittyminen lisää potilaiden kuolleisuutta ja sairastavuutta myös toimenpiteen jälkeen. Tulokset kertovat hoidon tason olevan hyvä Suomessa. Tuloksia voidaan käyttää hyödyksi valittaessa yksilöllisesti kullekin potilaalle sopivinta hoitomuotoa ja hoidon ajankohtaa.

Glukoosirasituskokeesta voidaan hyvin luopua diabeteksen diagnosoinnissa (Väitös: LL Simo Rehunen, 3.9.2021, yleislääketiede)

Kahden tunnin glukoosirasituskoetta käytetään tyypin 2 diabeteksen diagnostiikkaan. LL Simo Rehunen havaitsi Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, että kehon koko ja koostumus vaikuttavat kokeen tulokseen niin merkittävästi, että on kyseenalaista, onko se ylipäätään tarpeellinen tutkimus diagnoosin tekemiseen. Vaarana on, että pienikokoiset ihmiset diagnosoidaan tarpeettomasti diabeetikoiksi, kun taas kookkailla diabetes jää huomaamatta.

Väitöstutkimus auttaa täsmentämään borrelioosin hoitoa (Väitös: LL Elisa Kortela, 20.8.2021, infektiotautioppi)

Lymen borrelioosi on pohjoisen pallonpuoliskon yleisin puutiaisten levittämä sairaus. Osa borrelioosiin sairastuneista saa neurologisia oireita, jolloin sairautta kutsutaan neuroborrelioosiksi. Sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri Elisa Kortela osoitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, että neuroborrelioosia sairastavat potilaat paranevat yhtä hyvin suun kautta otettavalla doksisykliini-antibiootilla kuin perinteisesti käytetyllä suonensisäisellä keftriaksonihoidolla.