Asiasana: yhteiskunta- ja käyttäytymistieteiden tohtoriohjelma (DPSoc)

Itsekontrollin puute nähdään usein yksilön epäonnistumisena. Valtiotieteiden maisteri Polaris Koi osoittaa väitöstutkimuksessaan, että itsekontrollissa onnistumiselle voi olla lukuisia esteitä, joista monet eivät ole yksilöstä itsestään kiinni. – Inhibitioon ja ’tahdonvoimaan’ keskittyvä keskustelu vaikeuttaa sitä, että kaikki voisivat tunnistaa itselleen soveltuvia itsekontrollin muotoja ja harjaantua niissä, Koi toteaa.  

Hyvinvointivaltioiden on katsottu muuttuvan hitaasti, ja myös suomalaista sosiaaliturvaa on enimmäkseen uudistettu vähän kerrallaan. Asiaa väitöstutkimuksessaan tarkastellut valtiotieteiden maisteri Sampo Varjonen osoitti, että poikkeuksellisissa olosuhteissa suuretkin muutokset ovat silti mahdollisia.  

Yhdysvaltojen kanssa solmitut sotilasliitot määrittelevät sen liittolaisten turvallisuuspolitiikan eri osa-alueita laajasti niin pitkällä kuin lyhyemmälläkin aikavälillä. Valtiotieteiden maisteri Sampo Kemppainen analysoi väitöstutkimuksessaan Japanin ja Australian 1950-luvulla Yhdysvaltojen kanssa solmimien sotilasliittojen kehitystä kylmän sodan jälkeisinä vuosikymmeninä kansainvälisen järjestelmän ja erityisesti Yhdysvaltojen asemassa tapahtuneiden muutosten kautta.

Valtiotieteiden ja filosofian maisteri Tiia Sudenkaarne tuo suomalaisen tieteen kaanoniin uuden teoreettisen viitekehyksen, queer-bioetiikan, joka auttaa valottamaan marginaalisina pidettyjä LHBTQI+-kysymyksiä filosofisesti rikkaina ja yhteiskunnallisesti merkittävinä.

Neuvostoliiton luhistuminen päätti lopullisesti idän sosialistisen ja lännen kapitalistisen järjestelmän välisen kylmän sodan ajan. Se merkiksi myös Suomen ulkopolitiikan suurta käännettä. Presidentti Mauno Koiviston johtama Suomi ei ollut murrosvuosien aikana ajopuu, vaan aktiivinen toimija, joka kykeni tarttumaan äkillisesti auenneisiin tilaisuuksiin, todentaa valtiotieteiden maisteri Juha-Matti Ritvanen Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa.

Psykologian maisteri Oskari Lahtisen kehittämän Tita-mindfulness-nettikurssin käyminen madalsi kurssin käyneiden opiskelijoiden ahdistuneisuutta ja lisäsi näiden onnellisuutta. Pienemmät vaikutukset havaittiin masennuksen vähenemisessä ja psykologisen elämänlaadun lisääntymisessä. Lahtinen kehitti kurssin osana Turun yliopistoon tekemäänsä väitöstutkimusta.

Ulkonäköön liittyvät normit ovat tiukempia naisille kuin miehille. Valtiotieteiden maisteri Erica Åbergin Turun yliopistoon tekemä väitöstutkimus haastaa suomalaisessa keskustelussa usein korostetun luonnollisuuden ja vaatimattomuuden normin ulkonäköön panostamisessa. Åberg osoittaa, että naisten oletetaan panostavan ulkonäköönsä eri tavoin kuin miesten ja samalla heidän oletetaan nauttivan palkattomasta ulkonäkötyöstä ja laajentavan tätä työtä koskemaan jopa lapsiaan.

Suomen eläkepolitiikalle asetetut tavoitteet ovat toteutuneet melko hyvin. Eläkettä edeltävään aikaan verrattuna toimeentulo säilyy eläkkeelle siirryttäessä kohtuullisena ja pienituloisilla toimeentulo hieman nousee. Osalla eläkeläisistä köyhyys on kuitenkin pitkäkestoista, ilmenee Juha Rantalan Turun yliopiston tekemästä, pitkän aikavälin rekisteritietoja hyödyntävästä väitöskirjasta.

Rauhanturvaaminen toimi kylmän sodan aikana Suomen välineenä erottautua itäblokista ja Neuvostoliitosta kohti länttä ja Pohjoismaita, valtiotieteiden maisteri Jukka Pesu osoittaa Turun yliopistoon tekemässään tutkimuksessa. Pesun mukaan rauhanturvaamisella oli myös aiemmin tuntemattomia puolustuspoliittisia tehtäviä.

Länsimaisen filosofian keskeisimpiin hahmoihin kuuluvan Immanuel Kantin filosofista järjestelmää ja erityisesti hänen toteuttamaansa ja nimeämäänsä filosofian "kopernikaanista käännettä" on  kritisoitu liian subjektikeskeiseksi. FM, VTM Matti Saarni esittää Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, että nämä syytökset perustuvat Kantin filosofian heikkoon ymmärtämiseen. – Kantin filosofia päinvastoin tarjoaa toimivan – tai jopa parhaan – filosofisen perustan objektiivisuuden käsitteelle, Saarni sanoo.