Asiasana: yhteiskunta- ja käyttäytymistieteiden tohtoriohjelma (DPSoc)

Lapsuuden traumakokemukset heijastuvat pitkälle aikuisikään. Sekä mielenterveyden ongelmista kärsiviä että yleisväestön aikuisia väitöstutkimuksessaan tutkinut Raimo Salokangas havaitsi, että erityisesti lapsuuden emotionaalinen laiminlyönti yhdistyi aikuisiän kokemukseen, jonka mukaan ihmiset suhtautuivat tutkittavaan negatiivisesti. Kokemus oli miehillä voimakkaampi kuin naisilla.

Omien kehontoimintojen arkinen mittaaminen on jännitteistä ja ristiriitaista toimintaa, ilmenee valtiotieteiden maisterin Harley Bergrothin Turun yliopistoon tekemässä väitöstutkimuksessa. – Teknologia on aina enemmän kuin vain passiivinen väline, sillä se konkreettisesti muuttaa toiminta- ja ajattelutapojamme, Bergroth sanoo.

Iranilaiset maahanmuuttajanaiset tarvitsevat paljon neuvoja ja tukea integroituakseen suomalaiseen yhteiskuntaan. Asia paljastuu Riti Esbergin Turun yliopistoon tekemässä väitöstutkimuksessa. Tutkimuksen mukaan naisten onnistunut integroituminen edellyttää monia pitkäjänteisiä kotouttamistyön tukitoimia, joissa painopiste on naisten elämänhallinnan ja omatoimisuuden tukemisessa sekä yhteiskunnallisen osallisuuden lisäämisessä.

Tuukka Lehtiniemen väitöstutkimuksessa tarkastellaan, millaista datataloutta data-aktivistit yrittävät rakentaa nykyisen tilalle. Dataa hyödyntäville yrityksille ihmiset ovat usein datan lähteitä ja passiivisia vaikuttamisen kohteita. Lehtiniemen mukaan datatalous voisi toimia myös toisin ja ihmisten rooli voisi olla aktiivisempi.

PsM Mikko Hurme havaitsi tutkimuksissaan primaarin näköaivokuoren toiminnan olevan välttämätöntä sekä tietoiselle että tiedostamattomalle näkemiselle. Löydös haastaa aiemmat tutkimukset, joissa potilaiden, joilla on näköaivokuoren vauriosta johtuva sokeus, on havaittu pystyvän käsittelemään tiedostamattomasti heille esitettyä visuaalisia ärsykkeitä. Tiedostamaton näkeminen tarkoittaa tilannetta, jossa henkilö ei koe näkevänsä, mutta pystyy silti käyttämään silmien kautta tulevaa tietoa käyttäytymisensä ohjaamisessa.

Empiirinen tiede tukee Platonin idea-ajatusta varteenotettavana todellisuuden selitysmallina. Pasi Ockenströmin Turun yliopistossa tarkastettavan väitöskirjatutkimuksen mukaan idea-ajatus on yleispätevä ja käytäntöön sovellettavissa oleva teoria.

VTM Hannu Lehti tutki väitöskirjassaan vanhempien ja isovanhempien sekä setien ja tätien vaikutuksia lasten koulutus- ja ammattiasemaan Suomessa. Tulosten mukaan lasten tulevaa ammattiasemaa selittää parhaiten vanhempien koulutustausta. Vanhempien tuloilla ei ole keskimäärin itsenäisiä vaikutuksia lasten kouluttautumiseen tai ammattiasemaan. Huono-osaisten perheiden lapset hyötyvät sukulaisten sosiaalisesta ja koulutuksellisesta pääomasta. Tutkimuksen mukaan mahdollisuuksien tasa-arvo toteutuu Suomessa verrattain hyvin.

Ville Niittysen väitöskirjassa käydään ensimmäistä kertaa kattavasti läpi ne teologiset, filosofiset ja poliittiset syyt, joiden vuoksi J. L. Runeberg vastusti jyrkkää herätyskristillisyyttä eli pietismiä. Runeberg olisi halunnut rakentaa Suomea ajan modernien aatteiden sekä valoisan ja elämänmyönteisen kristillisyyden pohjalle. Herätysliikkeiden yhteiskuntaan ja kulttuuriin negatiivisesti asennoitunut maailmankielteinen uskonnollisuus oli sovittamattomassa ristiriidassa Runebergin tavoitteiden kanssa.

Monet pitävät huomattavan pitkää elämää tavoittelemisen arvoisena ja haaveilevat jopa ikuisesta elämästä. Lääketieteelliset ja teknologiset ratkaisut saattavat mahdollistaa satojen vuosien mittaisen elämän jo lähitulevaisuudessa, mutta onko oikein tavoitella yhä pidempää elämää? Rosa Rantasen filosofian alaan kuuluva väitöstutkimus on katsaus eliniän huomattavaa pidentämistä koskeviin eettisiin kysymyksiin. Tutkimus tarjoaa työkaluja eettisten näkökulmien arviointiin ja vertailuun.

Suurin osa pikkukeskosena syntyneistä lapsista kehittyy ja oppii ikätovereiden tavoin, mutta keskosena syntyminen on edelleen riski heikommalle kognitiiviselle kehitykselle sekä koulusuoriutumisen ja toiminnanohjauksen vaikeuksille. Anna Nyman selvitti Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan 2000-luvun alussa pikkukeskosena syntyneiden lasten kognitiivista kehitystä ja arjen toimintakykyä 11 vuoden iässä.