Kieli muuttuu, olipa kyse sitten puhutusta tai kirjoitetusta kielestä. Tutkimuksessa voidaan selvittää jonkin määrätyn aikakauden kielenkäyttöä, sen ominaispiirteitä ja historiallisia muutoksia. Tutkimus voi keskittyä myös nykykielenkäytössä esiintyvään vaihteluun: sen eri ilmenemismuotoihin, parhaillaan meneillään oleviin kielenmuutoksiin ja muutoksiin liittyviin mekanismeihin.
Kielen rakennetta tutkitaan monenlaisten aineistojen, menetelmien ja teorioiden avulla. Oppiaineen vahvuuksia ovat erityisesti kognitiivinen kielitiede ja vuorovaikutuslingvistiikka. Kansainvälisesti katsoen oppiaine on merkittävin suomen ja sen sukukielten sähköisten aineistojen tuottaja; aineistoista suurin osa on kieliopillisesti koodattu. Kieliopin tutkimuksella on Turun yliopistossa vankat perinteet ja vahva kytkös kansainväliseen kielitieteeseen.
Kielen oppimisen tutkimus keskittyy oppiaineessa erityisesti oppijan kieleen. Tarkastelussa ovat erilaiset oppijat, mutta painopiste on suomen oppimisessa toisena tai vieraana kielenä. Tutkimusta tehdään esimerkiksi akateemisten ja edistyneiden suomenoppijoiden kielestä ja oppimisen haasteista. Lisäksi tarkastellaan esimerkiksi lasten ensikieltä tai äidinkielen taitojen kehittymistä.
Tutkimuksemme painottuu Euroopassa puhuttaviin uralilaisiin kieliin: saamelaiskieliin, mordvalaiskieliin ersään ja mokšaan, niitty- ja vuorimariin, komiin ja udmurttiin sekä unkariin. Keskeisimpiä tutkimusaloja ovat näiden kielten kielioppi ja sanasto sekä niiden kehitys kautta aikojen.
Suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen opiskelu kehittää tietoja ja taitoja, joita kielentutkijat ja esimerkiksi myös suomen kielen opettajat, toimittajat ja tiedottajat tarvitsevat. Oppiaine kouluttaa monialaisia kielen ammattilaisia, jotka voivat toimia asiantuntijoina niin Suomessa kuin ulkomaillakin.
Suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen opiskelu kehittää tietoja ja taitoja, joita esimerkiksi suomen kielen opettajat, toimittajat, tiedottajat ja kielentutkijat tarvitsevat. Oppiaine kouluttaa monialaisia kielen ammattilaisia, jotka voivat toimia asiantuntijoina niin Suomessa kuin ulkomaillakin.
Kielentutkimuksen tavoite on selvittää, miten kieli toimii. Suomen ja sen sukukielten tutkijoita kiinnostavat erityisesti kielen rakenteeseen, vuorovaikutukseen, vaihteluun, muutokseen ja oppimiseen liittyvät kysymykset.
Suomen kielen aineistot sisältävät puhuttua ja kirjoitettua kieltä eri aikakausilta digitaalisessa muodossa. Aineistot jakautuvat kolmeen pääryhmään: kieliopillisesti annotoidut korpukset, annotoimattomat tekstiaineistot ja ääni- ja videoaineistot. Kieliopillisesti koodatut korpukset on koottu Lauseopin arkistoon ja muut Suomen kielen äänitearkistoon.