Tuore teos haastaa lukijan miettimään uudella tavalla Suomen sotienaikaista politiikkaa sekä Karjalan ja Karjalaisten asemaan liittyneitä ratkaisuja. Karjalani, Karjalani, maani ja maailmani -teoksen innoittajana toimi vuonna 2015 virinnyt pakolaiskeskustelu, jossa pohdittiin myös sitä, voidaanko Karjalan evakoita rinnastaa nykyajan turvapaikanhakijoihin.
Mediapankista löydät kuvituskuvat median käyttöön sekä yliopiston kuva-arkiston kuvat. Mediapankki toimii myös Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen arkiston digitaalisena tutkimusarkistona.
Monitieteisellä laitoksellamme osallistutaan aktiivisesti kansainväliseen keskusteluun ja tarkastellaan sekä suomalaisuutta että paikallisia yhteisöjä eri näkökulmista.
Museologian oppiaineessa toteutetaan vuosittain kurssityönä erilaisia näyttelyitä, museoalan projekteja sekä hankeyhteistyötä.
Mikä saa meidät arvostamaan taideteosta tai historiallista esinettä? Miten museot voivat lisätä hyvinvointia yhteiskunnassa? Miksi ja miten museokokoelmia säilytetään? Museologian sivuaineopinnot antavat sekä teoreettisen perustan että käytännön taitoja, joita tarvitaan työssä museoalalla. Opinnoissa painottuu aineellinen kulttuuri, siihen liittyvät tutkimuskysymykset, arvonmuodostusprosessit sekä museoalan erityiskysymykset.
Pohjoismaisen ja kansainvälisen arkeologian, vanhojen aikojen historian sekä kulttuuriperinnön suojelun tutkimuksen kärjessä työskentelevälle tutkijaryhmälle on myönnetty NOS-HS:n (Nordiska samarbetsnämnden för humanistisk och samhällsvetenskaplig forskning) työpaja-apuraha. Sillä rahoitetaan reilun kahden vuoden aikana järjestettävät kolme työpajaa Tukholmassa (vuoden 2019 puolivälissä), Oslossa ja Kristiansandissa (keväällä 2020) sekä Helsingissä (syksyllä 2020).
Opiskelussa pyritään läheiseen yhteistyöhön museoiden ja muiden muistiorganisaatioiden kanssa. Opinnot sisältävät runsaasti ekskursioita ja erityisesti aineopinnoissa on projektikursseja, joilla opitaan käytännön taitoja esimerkiksi näyttelyrakentamisesta ja projektityöskentelystä.