FM Karoliina Sjö sukelsi kulttuurihistorian alan väitöstutkimuksessaan sata vuotta sitten kirjoitettujen päiväkirjojen maailmaan. Hän selvitti, millainen elämä päiväkirjojen sivuille on muodostunut ja millaista tietoa päiväkirjat voivat tuottaa. Tutkimuksessa käytetyt päiväkirjat sisältävät yli kymmenentuhatta sivua, ja ne tarjoavat tutkijalle ainutlaatuisen aineiston. Tiedettä ja taidetta yhdistävä tutkimus lähestyy päiväkirjoja sekä kirjallisena lajityyppinä että historiallisina dokumentteina.
Svenska litteratursällskapet i Finland myönsi kulttuurihistorian professori Hannu Salmelle 25 000 euron kulttuurihistoriallisen teon palkinnon. Salmi sai myös Historian Ystäväin Liiton Vuoden 2022 Historiateos -palkinnon teoksestaan Tunteiden palo – Turku liekeissä 1827.
Turun yliopiston kulttuurihistorian emeritusprofessori Kari Immonen ja tähtitieteen dosentti Hannu Karttunen ovat saaneet vuoden 2023 oppikirjailijapalkinnot. Suomen tietokirjailijat ry:n myöntämät palkinnot jaettiin opetusalan Educa-messuilla Helsingin Messukeskuksessa 28.1.2023.
Turun kaupunkitutkimusohjelmasta myönnettiin rahoitus neljälle tutkimushankkeelle, joista kaikissa on mukana Turun yliopiston tutkijoita. Yksi hankkeista kehittää keskeisiä ranta-alueita, toinen tutkii kaupunkisatamien digitalisaatiota, kolmas arjen ja hyvinvoinnin kokemusta uusissa kaupunginosissa ja neljäs urbaania pyhiinvaellusta ennen ja nyt. Jokainen tutkimus sai 150 000 euron rahoituksen.
Studiokaudella 1930-luvulta 1960-luvun alkuun elokuvatuotanto painottui Helsinkiin, ja Turussa käytiin vain harvoin. 2000-luvulta eteenpäin alueelle on pyritty saamaan elokuva- ja tv-tuotantoja, ja nykyään Turku näkyykin vahvemmin valkokankaalla.
Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaineen 50-vuotisjuhlavuosi huipentuu 25.11.2022 pidettäviin juhliin. Juhlapäivä sisältää Kulttuurihistorian tutkimus – lähteistä menetelmiin ja tulkintaan -teoksen julkistamistilaisuuden sekä Veikko Litzen -luennon, jonka pitää taide- ja kulttuurihistorioitsija Anna Kortelainen. Julkistustilaisuus ja luento ovat kaikille avoimia.
Nykyisyys on väistämättä läsnä, kun historiantutkija muotoilee tutkimusongelmaa. Uutuusteos sanoittaa kulttuurihistoriallisen tutkimuksen moninaisia menetelmiä konkreettisilla esimerkeillä digitalisaatiosta menneisyyden ihmisten unikulttuureihin.
Historian saatossa puihin on latautunut valtavasti merkityksiä, joita emme aina tule ajatelleeksi. Kaupunkitilassa puut merkitsevät paikan luonnonmenneisyyttä, mutta ne herättävät myös ihmisissä tunteita. Suomen Rooman-instituutissa 21.11.2022 järjestettävässä ”Puiden kaupunki” -symposiumissa pohditaan kaupunkipuita ja niiden monia konteksteja.
1990-luvun lama-aika sai Suomessa aikaan keskustelua, jossa työttömiä pidettiin syypäinä omaan työttömyyteensä. Vastaiskun tälle tarjosivat suomalaisen lama-ajan komediaviihteen joutilaat miehet, Pekot ja Uunot, jotka olivat oman elämänsä aktiivisia ja pidettyjä toimijoita. FM Noora Kallioniemi perehtyi kulttuurihistorian alan väitöstutkimuksessaan näihin joutilaisiin miehiin. Tutkimus osoittaa, että viihteellä on merkitystä yhteiskunnallisissa kriiseissä ja se antaa katsojille välineitä käsitellä ajankohtaisia ilmiöitä.